Kemin päättäjät joutuvat nyt pohtimaan, luopuuko kaupunki matkailuyhtiönsä omistuksesta

Kaupungin rooli Kemin Matkailu oy:n omistajana on jakanut kaupunkilaisten mielipiteitä aina. Nyt se tuodaan ensimmäistä kertaa päättäjien ratkaistavaksi.

Oransseihin märkäpukuihin pukeutuneita turisteja kelluu avannossa ja jäiden seassa Perämeressä. Vieressä matkailujäänmurtaja Sampo, jonka kannella ihmisiä katsomassa avantoa.
Matkailujäänmurtaja Sampo on ollut Kemin matkailun lippulaiva ja sellaisena se halutaan myös pitää. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle
  • Tiinamaija Rantamartti

Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen esittää, että Kemissä ryhdyttäisiin selvittämään matkailuyhtiön omistuspohjan laajentamista.

Ruotsalaisen mukaan tavoitteena olisi, että kaupunki luopuisi matkailuyhtiönsä omistuksesta asteittain ja yhtiöön saataisiin mukaan yksityisiä sijoittajia.

Asia on esillä kaupunginhallituksessa maanantaina 27. toukokuuta. Lopullisen päätöksen tekee valtuusto.

Kaupunginjohtajan mukaan esitys omistuspohjan laajentamisesta pitää sisällään kaksi olennaista tavoitetta. Ensiksikin matkailuyhtiön kehitysedellytykset on turvattava, eikä kaupunki omistajana ole matkailubisneksessä paras mahdollinen toimija edes investoijien silmissä.

Osakkuutta myymällä voitaisiin myös pienentää omistajan riskiä ja saada jossain vaiheessa takaisin sitä pääomaa, jota matkailuyhtiöön on veronmaksajien tuella sijoitettu.

– Kuntien rahoituspohja kiristyy ja on huomioitava, että kaupunki joutuu kaikki sijoituksensa tai lainansa rahoittamaan itse lainarahalla, Ruotsalainen huomauttaa.

Saman pykälän kohdalla kaupunginhallituksen on tosin myös päätettävä, sijoittaako kaupunki matkailuyhtiöön vielä reilut miljoona euroa. Se tarvittaisiin, jotta pandemian jäljiltä yhä miinuksella ollut yhtiö voi teettää lippulaivaansa eli matkailujäänmurtaja Sampoon tarvittavia korjauksia.

– Sampolle on kertynyt aiempien vuosien säästeliäistä telakoinneista korjausvelkaa, joka on otettava haltuun. Muuten alkanut myönteinen kehitys ei voi jatkua, Ruotsalainen sanoo.

Ilmakuva Kemin Matkailu Oy:n lumilinnan alueesta ja niiden majoitusmökeistä.
Kemin ympärivuorokautinen lumilinna majoitustiloineen rakennettiin juuri ennen kuin pandemia pysäytti matkailun. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Takana monta tuskaista vuotta

Jäänmurtajallaan ja lumilinnoillaan aikoinaan profiloituneen Kemin Matkailu oy:n viime vuodet ovat olleet taloudellisesti vaikeita.

Ennen pandemiaa yhtiö teki kovaa tulosta erityisesti aasialaisten matkailijoiden ansiosta, ja myös investoi juuri koronan kynnyksellä miljoonilla euroilla.

Koronan aiheuttamasta täysrysäyksestä toipumiseen yhtiö on tarvinnut omistajansa apua useaan otteeseen niin takauksissa kuin lisälainoissakin.

Tällä hetkellä yhtiöllä on Ruotsalaisen mukaan velkaa noin 8 miljoonaa euroa. Kemin kaupungin vastuut ovat 3,6 miljoonaa. Jos uusi sijoitus hyväksytään, ne nousevat 4,7 miljoonaan euroon.

Viime vuonna yhtiö kaksinkertaisti liikevaihtonsa 5,4 miljoonaan, mutta tulos jäi vielä miljoonan tappiolle.

Näkymät ovat rohkaisevia

Kulunut talvikausi oli matkailuyhtiölle hyvä. Jäänmurtajaristeilyjen yli 20 000 asiakasta oli kaikkien aikojen ennätys. Sampo risteili Perämerellä 148 kertaa.

– Lähtökohdat huomioiden kausi on ollut erinomainen ja varausnäkymät seuraavalle talvelle ovat vielä paremmat, Ruotsalainen sanoo.

Sampon kaveriksi hankittu uusi jäänmurtaja Arktis kävi merellä yhdeksän kertaa. Ensi talven tavoite on saada Kemiin 30 000 risteilyvierasta.

Matti Ruotsalainen uskoo, että kaupungin halu laajentaa omistuspohjaa olisi myönteinen viesti investoijille ja operaattoreille, ja voisi tuoda kaupunkiin muun muassa lisää kaivattua majoitustilaa eli uuden hotellin.

Uusia ideoita kaivataan myös kesämatkailun kehittämiseen.

– Tämä antaisi mahdollisuuden myös muille palvelutuotantoyrityksille. Mitä laajempaa liiketoiminta on sitä varmempia ovat myös uudet investoinnit.

Yli 80-vuotias purjevene venesataman laiturissa.
Kesämatkailu merellisessä kaupungissa on piristynyt viime vuosina jonkin verran. Matkailijat ovat löytämässä myös Perämeren kansallispuiston. Kuva: Risto Koskinen / Yle