Tarton yliopiston suomalaisopiskelijat arvostavat sitä, että presidentti Stubb vierailee Virossa, jossa myös moni suomalaisnuori opiskelee.

Presidentti Stubbin vierailu päättyi - Tarton suomalaisopiskelijat tyytyväisiä

Presidentti Alexander Stubbin ensimmäinen valtiovierailu Viroon on päättynyt.

    • Ilmari Reunamäki
    • Yrjö Kokkonen
    • Katriina Töyrylä
    • Henrietta Hassinen
    • Silja Viitala
    • Laura Kangas
    • Erja Tuomaala
    • Mikko Naalisvaara
    • Paavo Jantunen
    • Leonard Wilhelmus

Presidentti Stubbin vierailu Viroon ohi

  • Presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb päättivät ensimmäisen valtiovierailunsa Viroon.
  • Aamulla rouva tutustui Tarton yliopistolliseen keskussairaalaan.
  • Presidentti tutustui itseohjautuviin autoihin.
  • Presidentti piti puheen yliopistolla uudesta maailmanjärjestyksestä.
  • Ennen Tarttoon siirtymistä Stubb tutustui Tallinnassa tiedekeskukseen ja laivaston tukikohtaan.
  • Ohjelmassa oli myös seppeleenlasku jatkosodassa Suomea auttaneiden virolaisten vapaaehtoisten muistomerkille sekä käynti tv-tornissa ja Viron ulkoministerin tapaaminen.
  • Virossa vierailua seuraaavat Ylen toimittaja Rain Kooli sekä kuvaajat Silja Viitala ja Jari Kärkkäinen.
Erja Tuomaala

Rain Kooli, Tartto: Kiitos Viro-seurannasta!

Presidentti Stubbin valtiovierailua voi pitää kaikin puolin onnistuneena. Stubb vaikutti aidosti kiinnostuneelta oppimaan mm virolaisten Nato-kokemuksista. Lisäksi hän itse kertoi saaneensa arvokkaita tilannekatsauksia sekä Viron suojelupoliisin että puolustusvoimien johdolta. Virolaisten silmissä Stubb esiintyi avoimena, rentona ja hauskana, mutta asiakysymykset hallitsevana. Selväksi tuli, että Suomen ja Viron välillä ei ole kuin sävyeroja, kuten minkä Nato-esikunnan alaisuuteen kuulutaan.

Erja Tuomaala

Vierailu päättyi lämminhenkisiin hyvästelyihin ja kansallislauluihin

Presidentit Alar Karis ja Alexander Stubb. Etualalla sotilassoittokunta.
Presidentit Alexander Stubb ja Alar Karis kuuntelivat soittokunnan esittämiä kansallislauluja Tarton yliopiston edustalla. Kuva: Silja Viitala / Yle
Suomen ja Viron presidenttiparit hyvästelevät toisensa.
Presidenttiparit hyvästelivät toisensa kolmipäiväisen vierailun päätyttyä. Kuva: Silja Viitala / Yle
Yleisö vilkuttaa autoon astuvalle Alexander Stubbille.
Vierailun päättymistä seurasi iloinen yleisö. Kuva: Silja Viitala / Yle
Alexander Stubb hymyilee autossa.
Presidentti Alexander Stubb astui auton kyytiin Tartossa valtiovierailun päätyttyä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Viron ja Suomen presidenttiparit halaavat lämpimästi vierailun päätteeksi Tarton aurinkoisessa säässä.

Erja Tuomaala

Presidentti sai lähtiäislahjaksi kellon

Rehtori Toomas Asser ojensi presidentille lähtiäislahjaksi rannekellon.

Presidentti Stubb hauskutti yleisöä ja kertoi kellon sopivan hyvin pukuun.

Erja Tuomaala

Presidentti Stubb: Suomalaisopiskelijoiden suuri määrä ja Viron teknologinen edistys ja turvallisuus esimerkkejä suhteiden lähenemisestä

Piret Ehin, Alexander Stubb ja Toomas Asser.
Vertailevan politiikan professori Piret Ehin, presidentti Alexander Stubb ja rehtori Toomas Asser. Kuva: Silja Viitala / Yle

Presidentti sanoo, että Suomella on Virolta paljon opittavaa Viron korkean teknologiaosaamisen vuoksi. Sen vuoksi presidentit vierailivat monessa alan kohteessa.

Stubb erottaa vastauksessaan YK:n toimintakyvyn ja poliittisen vaikutusvallan.

– YK:ta on uudistettava.

Presidentti pitää kuitenkin veto-oikeutta edelleen merkityksellisenä.

Erja Tuomaala

Presidentti päätti puheensa, kysymyksiä yleisöltä

Ensimmäinen yleisökysymys suomalaiselta lääketieteen opiskelijalta koskee suomalaisten ja virolaisten suhteita. Miten suhteita voitaisiin tulevaisuudessa entisestään syventää?

Toinen kysymys virolaiselta opiskelijalta koskee maailmanjärjestystä, kolmas kirgiisiopiskelijalta. Viimeinen kysymys: Onko YK:ssa käytettävällä veto-oikeudella merkitystä?

Erja Tuomaala

Stubb: Elämme monenkeskeisen liittoutumisen aikaa

Alexander Stubb puhujanpöntössä yleisön edessä.
Presidentti Stubbin mukaan elämme monenkeskeisen liittoutumisen aikaa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Presidentti sanoo. että maailmassa solmitaan nyt monentasoisia liittoumia ja sitoumuksia.

Hän ottaa esimerkiksi Yhdysvallat, joka tekee esimerkiksi Australian kanssa sotilaallista sukellusveneyhteistyötä.

Presidentti päättää puheensa sanomalla, että uusi maailmanjärjestys saattaa kehittyä oikein tai väärin.

– Kilpailusta voi päätyä joko konfliktiin tai yhteistyöhön.

Erja Tuomaala

Stubb: Alueelliset konfliktit saattavat laajeta

Kilpailu käydään presidentin mielestä ensisijaisesti Kiinan ja Yhdysvaltain välillä muun muassa erityisesti tekoälyn ja robotiikan aloilla.

Kilpailu saattaa johtaa paikalliseen, alueelliseen tai maailmanlaajuiseen konfliktiin.

Presidentin mukaan Israelin ja Hamasin alunperin paikallinen konflikti tai Gazan sota saattaa johtaa laajempaan konfliktiin.

– Dynamiikan kolmas sektori on kuitenkin yhteistyö. Maailman suurimpia haasteita ilmastokriisistä alkaen voidaan ratkaista yhteistyöllä.

Erja Tuomaala

Stubb: Kiina on vallankäyttäjä koska se on suurin investoija

Alexander Stubb puhuu mikrofoniin.
Presidentti Alexander Stubb puhuu Tarton yliopistossa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Presidentti kuvailee puheessaan Kiinan ja Venäjän eroja.

Kiinaa käyttää sijoitusten ja investointien kautta valtaa, Venäjä perustaa aggressiiviseen politiikkaan.

Hän ennustaa globaalin etelän vahvistuvan Brasiliasta Nigeriaan. Niillä on tulevaisuudessa paljon valtaa. Siksi lännen on muutettava suhtautumistaan sekä globaaliin etelään että itään.

– Muuten häviämme pelin.

Erja Tuomaala

Presidentti Stubb: Vuosi 2022 uuden aikakauden alku

Alexander Stubb puhuu yleisölle.
Presidentti Stubb arvioi, että kestää noin kymmenen vuotta ennen kuin uusi maailmanjärjestys alkaa rakentua. Kuva: Silja Viitala / Yle

Presidentti sanoi, että uusi järjestys alkoi kehittyä vuonna 2022, jolloin Venäjän hyökkäys alkoi. Hän sanoi, että alkupisteiksi olisi voinut valita esimerkiksi syyskuun yhdennentoista tai presidentti Donald Trumpin valinnan.

Presidentti arvioi, että kestää noin kymmenen vuotta ennen kuin uusi maailmanjärjestys alkaa rakentua.

Nykyisin maailmanjärjestystä voi luonnehtia multipolaariseksi, vanhan bipolaarisen sijasta. Mukana ovat suurvallat mutta myös joukko muita toimijoita.