Pääskysten määrä hupenee Suomessa yhä. Erityisen uhanalaisia ovat pienet törmäpääskyt, joiden pesintään sopivia jyrkkäreunaisia hiekkakuoppia on yhä vähemmän.
Riihimäellä Sammalistonsuon turvetuotantoalueella ja vesisuojelukosteikolla uhanalaiset törmäpääskyt ovat paremman puutteessa tehneet pesiä turvekasoihin.
Luonnonpesiä tuhoavat kuitenkin pienpedot, esimerkiksi ketut, supikoirat ja minkit.
Nyt lintuharrastajat yrittävät houkutella törmäpääskyjä pesimään vanhoihin roskalaatikoihin, joista on tehty petovarmoja. Mallia otettiin netissä nähdyistä versioista.
– Päätimme rakentaa pesälaatikot kahdesta vanhasta 660 litran roskapöntöstä. Niihin laitettiin samaa turvetta, missä linnut tykkäävät pesiä ja porattiin niihin reikiä. Katsotaan, miten pesintä tänä vuonna onnistuu, kertoo Birdlife Kanta-Hämeen sihteeri Kari Vuorinen Riihimäeltä.
Lainsäädäntö vaikeutti törmäpääskyjen pesintää entisestään
Pääskyille tekopesiä tehnyt biologi Mauri Leivo Porvoosta ei ole kuullut Riihimäen Sammaliston törmäpääskyhotellista. Leivo pitää ideaa kuitenkin hyvänä yrityksenä, varsinkin kun pedot vaanivat lintujen pesiä.
Eniten Leivo harmittelee nykyistä sora- ja hiekkakuoppien maisemointia. Siistiminen vei törmäpääskyiltä niiden luontaiset pesimäpaikat. Maa-aineslaissa kaikkiin soranottolupiin on liitetty maisemointivelvoite, jolle soranottajat joutuvat asettamaan myös vakuuden.
– Siinä tehtiin törmäpääskyille karhunpalvelus. Sellaisiin siistittyihin, viistoihin pintoihin ei törmäpääsky pysty pesäänsä rakentamaan.
Mauri Leivo toivoisikin virkamiehiltä ja soraottoyhtiöiltä ajattelutavan muutosta. Muuten törmäpääskytkin häviävät taivaaltamme. Lainsäädäntöä pitäisi muuttaa.
Muovit ympärillä estävät petojen pääsyn
Sammalistossa roskalaatikot ympäröitiin liukkailla muoveilla, joihin petojen kynnet eivät pure. Pedot eivät myöskään pysty repimään pesien aukkoja suuremmiksi.
Viime viikolla linnut lentelivät Sammalistossa uteliaina roskalaatikoiden ympärillä. Pienistä aukoista ei vielä uskallettu mennä sisään kaivuupuuhiin.
– Linnut päättivät perustaa pesät edelleen vanhan mallin, eli turvepesäkasaan, huokaa Vuorinen.
Kari Vuorinen kävi saman tien pystyttämässä tuoreen pesäkasan eteen kyltin, joka kertoo tilapäisestä suojelusta. Turveseinämään oli nopeassa tahdissa ilmestynyt vieri viereen noin 40 pesäaukkoa.
Pesinnän aikana pesäkasasta ei saa ottaa turvetta.
– Kekkilän kanssa on sovittu näin. Koneurakoitsija tietää, että tästä kohdasta hän ei enää ota lastausta, jotta pesät eivät sorru.
Törmäpääskyt ovat pesineet Riihimäellä turvatuotantoalueella olevissa kasoissa vuodesta 2018 lähtien. Turvekasat eivät ole pelkkää nostettua turvetta, vaan ne ovat turpeen, hiekan ja kalkin sekoitetta.
Myös turvekentän syvien ojien jyrkkäreunaiset reunat ovat kelvanneet linnuille.
Ihmisvoimin koottu hiekkakasa oli suosittu
Pääskyt valtaavat yleensä jonkin lastausalueella olevan kasan, johon on jäänyt jyrkkä seinämä. Lastausalueen työkoneiden ja ajoneuvojen tärinä kuitenkin aiheuttaa helposti sortumia pesissä.
Pari vuotta sitten lintuharrastajat rakensivat hiekkakasan lintujen tarkkailuun tarkoitetun lintutasanteen viereen. Törmäpääskyt innostuivat kasasta ja kaivoivat siihen lähes 50 pesää.
Valitettavasti tekokasan löysivät myös pienpedot ja korpit, jotka verottivat poikasmäärää.
Viime vuonna hiekkakasa oli jo niin kuiva, ettei se pysynyt enää koossa. Jos nyt kokeillut roskalaatikot eivät kelpaa törmäpääskyille, on ideoitava jotain muuta.
Pienikokoinen törmäpääsky painaa 12–17 grammaa ja sen tunnistaa rahisevasta äänestä. Lintu kaivaa pesätunnelia metrin syvyyteen, ja sen jälkeen se kovertaa sinne pesäluolan.