Suomen Vuokranantajien mukaan lakiesitys ei turvaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytyksiä hallitusohjelman lupaamalla tavalla. Esitys antaisi mahdollisuuden kieltää kaikki pienimuotoinen lyhytvuokraustoiminta, ellei kyseessä ole omassa käytössä oleva asunto.
Hallitusneuvos Kirsi Martinkaupin mukaan lausunnolla olevassa pykälässä määritellään, mitä tarkoitetaan asumisella ja majoittumisella. Lisäksi kunnat voivat rakennusjärjestyksellään määrätä, kuinka eri alueilla tapahtuvaan lyhytvuokraukseen suhtaudutaan.
– Tämä mahdollistaa sen, että eri kuntien erilaiset tilanteet voidaan ottaa parhaalla mahdollisella tavalla huomioon. Kunta voi rakennusjärjestyksellä sallia lyhytvuokrauksen asuinrakennuksissa kaavamääräyksestä riippumatta, toteaa Martinkauppi.
Hyvää lakiluonnoksessa Suomen Vuokranantajien mukaan on, että jatkossa vähintään neljä viikkoa kestävä vuokraus olisi aina asumista. Yhdistyksen mukaan on myös hyvä, että kunnille on annettu lakiesityksessä harkintavaltaa.
Suomen Vuokranantajien lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullahin mielestä lainsäädännössä tulee varmistaa, että pienimuotoinen lyhytvuokraus on sallittua läpi Suomen, muutenkin kuin omassa kodissa.
– Muuten vaakalaudalla ovat niin kesätapahtumat kuin lyhyet keikkatyöt esimerkiksi matkailusesonkina, jolloin yöpymiskapasiteetti ei ilman asuntojen pienimuotoista lyhytaikaista vuokrausta monella paikkakunnalla yksinkertaisesti riitä.
Palaute lakiluonnoksesta on tervetullutta
Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi muistuttaa, että rakentamislakiin lisättävä pykälä lyhytvuokrauksesta on parhaillaan lausunnolla ja ympäristöministeriö toivoo palautetta pykäläluonnoksesta.
– Lausuntopalautteen perusteella harkitaan mahdollisia muutoksia lakiin, kertoo Martinkauppi.
Ahsanullahin mukaan ongelmat liittyvät siihen, ettei lakiluonnos erottele ammattimaista ja laajamittaista majoitustoimintaa kuten salahotelleja lainkaan esimerkiksi pienimuotoisesta yksittäisen vuokra-asunnon lyhytvuokrauksesta.
– Luonnoksen mukaan myös esimerkiksi oman kakkosasunnon vuokraaminen lyhytaikaisesti voitaisiin kieltää kokonaan, toteaa Ahsanullah.
Hallitusohjelmassa todetaan, että lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset varmistetaan, mutta mahdollistetaan samalla nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin.
– Hallitusohjelman kirjaus lyhytvuokrauksen sallimisesta ja samalla puuttumisesta häiriöihin sekä muihin todellisiin ongelmiin oli erittäin onnistunut. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että edellytysten turvaaminen epäonnistuu, sanoo Ahsanullah.
Uudistus toisi kunnille laajan harkintavallan
Lakiluonnoksen mukaan kunta voisi rakennusjärjestyksellä määrätä, olisiko alle neljä viikkoa kestävä lyhyt vuokrasuhde sallittu asuinhuoneistossa, jossa asunnon omistaja ei ole itse kirjoilla. Kunnan harkintavaltaa ei ole luonnoksessa rajattu mitenkään.
Suomen Vuokranantajien lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullahin mielestä omaisuudensuojan sekä eräiden muiden perusoikeuksien näkökulmasta nyt lausuntokierroksella oleva esitys on puutteellinen.
– On hyvä, että kunnille jätetään harkintavaltaa lakiluonnoksessa. Laissa tulisi kuitenkin asettaa jokin raja pienimuotoiselle toiminnalle, jota kunta ei voisi kokonaan kieltää omaisuudensuojan vuoksi.
Hallitusneuvos Kirsi Martinkaupin mukaan lausunnolla oleva pykälä varmistaa sen, että omaa kotiaan voi aina lyhytvuokrata. Lisäksi ammattimainen lyhytvuokraus on mahdollista majoittumiseen varatuilla alueilla.
Rovaniemi otti kantaa lainvalmisteluun
Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta otti keskiviikkona kokouksessaan kantaa lakiehdotuksen luonnokseen. Se pitää tarpeellisena, että rakentamislakiin lisätään pykälä, joka koskee asumista, majoittumista ja lyhytvuokrausta.
Rovaniemellä lyhytvuokraus on Suomen mittakaavassa huomattavan yleistä.
Nykyinen lainsäädäntö ei tunnista lyhytvuokrausta ilmiönä. Termit ovat epäselviä ja lyhytvuokrauksen piirissä toimii hyvinkin erilaisia ja eri mittasuhteen toimijoita.
Lakimuutoksen sisältöön Rovaniemen ympäristölautakunnalla on useita huomioita. Lautakunnan mukaan kunnille määritelty liikkumavara eli rakennusjärjestys ei voi olla keino puuttua lyhytvuokrauksen kaupunkipoliittisiin eikä sosiaalisiin vaikutuksiin.
Lainvalmistelussa ei ole huomioitu yksittäisen säännöksen vaikutuksia kuntien strategiaan. Lisäksi on jätetty arvioimatta vaikutukset valtion ja kaupunkien asuntopoliittisiin tavoitteisiin, joihin sosiaalinen kestävyys kuuluu keskeisenä osana.
Rovaniemen kaupungin näkemyksen mukaan lainvalmistelu on tehty puutteellisesti.
Lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella kesäkuun 6. päivään asti. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta.