Linja-autonkuljettajille tehty kysely paljastaa ensimmäistä kertaa wc-pulan laajuuden. Alkuvuodesta AKT kysyi paikallisbusseja ajavilta jäseniltään mahdollisuuksista käyttää vessaa työvuoron aikana, ja kyselyyn tuli 895 vastausta. Otos on varsin kattava, sillä lähi- ja paikallisliikenteessä työskentelee AKT:n ja ALT:n arvioiden mukaan 6 000-8 000 ihmistä. Siis valtaosa maamme bussikuskeista.
Vastauksia kyselyyn tuli tasaisesti eri puolilta maata suuremmista kaupungeista, kuten Tampereelta, Kuopiosta, Lahdesta, Jyväskylästä, Oulusta ja Vaasasta. Kyselyyn pystyi vastaamaan verkossa. Liitot ovat varmistaneet, että vastaukset ovat luotettavia.
AKT:n toisen varapuheenjohtajan Niko Blomin mukaan vastanneista 51 prosenttia totesi, että työehtosopimuksen mukainen tosiasiallinen mahdollisuus käydä WC:ssä ei toteudu. Valtaosa tästä joukosta vastasi, että ongelma on päivittäinen.
– Eniten syyksi mainittiin, ettei vessassa käynti ole mahdollista aikataulujen puitteissa. Toinen isoin syy on, että päätepysäkeillä ei ole wc-tiloja, Blom sanoo.
Liikennöitsijät ja kaupungit yhteistyöhön
Ammattiliitto kartoitti vessassakäyntimahdollisuuksia yhdessä työnantajaliitto ALT:n kanssa. Tiedonkeruun yksi tavoite oli vaikuttaa päättäjiin epäkohdan korjaamiseksi. Työnantaja eli liikennöitsijä on velvoitettu huolehtimaan työoloista, mutta vessojen rakentaminen itsenäisesti on hankalaa, sillä paikat sijaitsevat kaupunkien mailla.
Kyselyn avulla saatiin jopa linjakohtaisesti tietoja siitä, missä ongelmia on. Tiedot analysoidaan tarkemmin ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT on yhteydessä liikennettä ostaviin viranomaisiin.
– Monessa kaupungissa, kuten HSL:n alueella on ymmärretty, että kun viranomainen hankkii vessat, ne säilyvät käytettävissä vaikka liikennöitsija vaihtuu, sanoo ALT:n toimitusjohtaja Mari Vasarainen.
AKT onkin Niko Blomin mukaan toivonut, että myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla kaupungit ja liikennöitsijät etsisivät ratkaisua yhdessä.
Kyselyn tulosten perusteella liitot aloittavat keskustelut liikennöitsijöiden kanssa, jotta tilannetta voitaisiin lähteä korjaamaan.
Lahti näyttää esimerkkiä
Lahdessa paikallisliikenteen bussikuskien vessattomuus on vuosikymmeniä kestänyt ongelma. Asian uutisointi näyttää tuottaneen tulosta: kaupunki rakennuttaa päätepysäkeille kaikkineen 17 kiinteää vessaa. Lisäksi tulee muutamia siirrettäviä Bajamaja-tyyppisiä käymälöitä.
Nämä maksatettaisiin vuokrina liikennöitsijöillä. Malli on työntekijöiden edustajan mieleen.
– Toivottavasti muutkin kaupungit seuraisivat perässä, toteaa AKT:n toinen varapuheenjohtaja Niko Blom.
Liittojen kyselyssä Lahden osuus oli 53 vastaajaa. 53 prosenttia heistä totesi, ettei tosiasiallinen mahdollisuus käyttää vessaa toteudu ja ongelma päivittäinen. Vessat ovat liian kaukana pysäkeistä, tai puuttuivat kokonaan.
Wc-tiloja rakennetaan sitä mukaa, kun linjoja kilpailutetaan uudelleen. Ensimmäiset tulevat käyttöön ensi vuonna, ja koko verkoston on määrä olla valmis vuonna 2030.
Lahden kaupungin vs. joukkoliikennepäällikkö Lauri Jokinen sanoo, että vessojen määrä on kärkikastia vastaavan kokoisten kaupunkien joukossa.
– Halusimme tehdä vessaverkostosta kattavan. Emme nähneet siinä mitään järkeä, että vessoja ripotellaan sinne tänne. Se asettaisi kuljettajat eriarvoiseen asemaan, Jokinen sanoo.
Lahden vessaverkostosta on tulossa kaupungin koko huomioiden hyvin kattava valtakunnallisestikin vertaillen. Esimerkiksi väkiluvultaan lähes kaksi kertaa suuremmassa Oulussa on ollut tarkoitus rakentaa 11 vessaa bussipysäkeille, kertoo Oulun kaupungin joukkoliikennepäällikkö Helena Väliaho. Oulussa suunnitelma on tosin ottanut takapakkia poliittisen vastustuksen vuoksi.
Oulussa vessoja alettiin suunnitella viime talvena, kun niiden puute nousi laajasti esiin julkisuudessa. Myös Lahdessa kielteinen julkisuus on vaikuttanut asiaan.
– Varmasti tietyiltä osin siitä on tullut mainehaittaa, Lauri Jokinen pohtii.
Lahti otti mallia Helsingin seudulta, jossa vessaverkosto on erittäin kattava. Suurimmista kaupungeista myös Tampere on rakentanut kattavan verkoston. Tampereen kaupungin joukkoliikennejohtaja Mika Periviita kertoo, että jokaisella linjalla WC on vähintään linjan toisessa päässä ja pidemmillä molemmilla päätepysäkeillä. Siirrettäviä vessoja on kolmisenkymmentä.
Lisäksi kaupungilla on kymmenkunta taukotilaa, missä on vessojen lisäksi mahdollisuus lämmittää ruokaa. Vessaverkostoa on tarkoitus kasvattaa linjojen määrän kasvaessa.
Kymmenen vuoden väsytystaistelu
Lahdessa operoivan Koiviston Auton pääluottamusmies Olli Kettunen on tehnyt hartiavoimin töitä vessojen saamiseksi koko kymmenvuotisen luottamusmieskautensa ajan. Kaupungin päätös vessojen rakentamisesta oli miehelle suunnaton helpotus.
Monen kuljettajan on ollut vaikea käsittää, miksi ongelman ratkaiseminen ei onnistu. Kettunen kertoo, että osa kuljettajista on joutunut vaihtamaan ammattia, kun vessattomuus on alkanut aiheuttaa terveysongelmia. Naisille tilanne on ollut vieläkin tukalampi.
– Lahden päätös on historiallinen. Oppia pitäisi ottaa muuallakin, esimerkiksi Oulussa ja Kouvolassa, Kettunen sanoo.
Silti jää parannettavaa.
Kettunen muistuttaa, että pelkkä vessan olemassaolo ei riitä. Aikatauluihin tulisi tehdä nykyistä enemmän väljyyttä, jotta vessassa ehtisi käydä rauhassa ilman, että vuoro myöhästyy.
– Siinä on vielä työmaata. Päätepysäkeillä, joihin vessat tulee, tilaajan pitäisi laittaa aikatauluihin aikaa, että kuljettaja ehtii käydä vessassa.