Kaakkois-Suomen kansanedustajien mielestä nuoret saataisiin ruotuun auttamalla, eikä vain rangaistuksia koventamalla

Kaakkois-Suomen kansanedustajat kannattavat moniammatillisen työn lisäämistä nuorisorikollisuuden kitkemiseksi.

Kansanedustaja Niina Malm (sd.) ja Jukka Kopra kommentoivat, miten nuorisorikollisuutta voisi suitsia. Video: Mikko Savolainen / Ye
  • Elli Sormunen

Lähes kaikki Kaakkois-Suomen kansanedustajat uskovat, että nuorten tekemiä rikoksia voidaan vähentää paremmin moniammatillisella yhteistyöllä kuin rangaistuksia koventamalla.

Yle esitti kansanedustajille seuraavanlaisen väitteen: Nuorten tekemiä rikoksia saisi vähennettyä tehokkaammin moniammatillista yhteistyötä rahoittamalla kuin rangaistuksia koventamalla.

Kaakkois-Suomen 15:stä kansanedustajasta kyselyyn vastasi 10.

Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja alemmaksi

Ainoastaan yksi vastanneista oli eri mieltä väitteen kanssa.

– Pelkät rangaistukset eivät tietenkään riitä. Tarvitaan myös ennaltaehkäisevää työtä, mutta jos rikoksen tekijä istuu lukkojen takana, niin ainakaan hän ei siellä istuessaan mitään pahaa tee, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola.
Juho Eerolan mielestä Suomessa on ollut käytössä liian liberaali rangaistuskäytäntö. Arkistokuva marraskuulta 2023. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Viime vuonna Kaakkois-Suomessa nuorten alle 15-vuotiaiden tekemien väkivaltarikosten määrä kasvoi 70 prosenttia. Kotkalainen Juho Eerola olisi valmis laskemaan rikosoikeudellisen vastuun 15-vuoden ikärajaa erityisesti väkivaltarikosten osalta.

– Ruotsista rikollisjengit palkkaavat alaikäisiä suorittamaan murhia, kun he tietävät, etteivät alaikäiset saa kovia rangaistuksia niistä. Tällaisissa tapauksissa kyllä laskisin ikärajaa, toteaa Eerola

Perheiden ja nuorten tukemisen kannalla on lähes kaikki

Suurin osa kansanedustajista uskoo, että perheiden ja nuorten tukeminen on hyvä keino ennaltaehkäistä nuorisorikollisuutta.

Jo varhainen tuki on Niina Malmin (sd.) mukaan keino ennaltaehkäistä rikollisuutta. Hänen mielestään varhaiskasvatus, koulu ja harrastukset voivat auttaa pitämään nuoren kaidalla tiellä.

Kansanedustaja Niina Malm.
Imatralainen kansanedustaja Niina Malmin (sd.) mukaan nuorten auttamiseen tarvitaan kovia ja pehmeitä keinoja. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Lisäksi moni kaakon kansanedustaja perää niiden syiden selvittämistä, miksi nuori on lähtenyt rikoksen tielle.

– Yhteiskunnan pitäisi etsiä rikoksien juurisyitä, sillä jotain on tapahtunut jo ennen rikosta, mikäli nuori sellaiseen syyllistyy, toteaa Anna-Kristiina Mikkonen (sd.)

– Tärkeintä on katkaista nuoren rikoskierre ja saada elämä eri osa-alueiltaan raiteilleen. Äärimmäisen tärkeää on nähdä, mitä tekojen taustalla on, Hanna Kosonen (kesk.) vastaa.

Kansanedustajien mielestä rangaistuksien koventaminen on hyvä keino erityisesti silloin, jos nuori tekee toistuvasti rikoksia.

– Jos kyseessä ei ole yksittäinen päähänpisto, vaan nuorelle on tullut rikollinen elämäntapa, silloin se pitäisi pysäyttää tarvittaessa jopa pakkokeinoilla. Näin tilanne saataisiin rauhoittumaan ja nuori mahdollisesti eristettyä porukassa, jossa rikoksia tehtaillaan, Jukka Kopra (kok.) kommentoi.

Kansanedustaja Jukka Kopra katsoo kameraan.
Jukka Kopran (kok.) mielestä koulukotien ammattilaisille tarvitaan lisää valtuuksia ja nuorille kuria. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Jani Mäkelä: ”Rahaa kaatamalla ongelmat eivät ratkea”

Kaksi kansanedustajaa eivät osanneet kertoa suoraa mielipidettä asiaan.

– En osaa sanoa. Molemmat keinot tarvitaan. Yksin rahaa kaatamalla ongelmat eivät ratkea, eikä sitä ole mistä kaataa, Jani Mäkelä (ps.) kommentoi.

– En osaa sanoa. Molempia on syytä arvioida, rikoksesta riippuen. Ennalta ehkäisevää toimintaa tuskin koskaan voi tehdä liikaa, Vesa Kallio (kesk.) toteaa.