Natolla on vain viisi prosenttia itäreunan puolustamiseen tarvittavasta ilmatorjunnasta, kertovat diplomaattilähteet Financial Times (FT) -lehdelle.
Arvion on tehnyt puolustusliitto itse osana viime vuonna tehtyjä puolustussuunnitelmia.
Sen mukaan jäsenmaat pystyvät nykyisellään toimittamaan alle viisi prosenttia ilmapuolustuksen tarpeista suojaamaan itäistä ja keskistä Eurooppaa laajamittaista hyökkäystä vastaan.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on alleviivannut ilmapuolustuksen merkitystä. Sodassa käytetyt droonit ovat myös tehneet näkyväksi sen, että pienilläkin resursseilla voi tehdä ilmaiskuja.
– Pitkän kantaman ilmaiskut eivät ole enää pelkkä supervaltojen kyky, Naton virkamies sanoi FT:lle.
Ulkopoliittisen instituutin vierailevan tutkijan Antti Pihlajamaan mukaan FT:n mainitsema luku, viisi prosenttia, ei vielä itsessään kerro kovin paljon ilmapuolustuksen tilasta.
– Se kuulostaa tietysti hätkähdyttävältä ja aika dramaattiseltakin, mutta toisaalta me ei oikeastaan tiedetä, että mikä olisi se sata prosenttia, Pihlajamaa sanoo.
Toisin sanoen ei ole tiedossa, mikä on se ilmapuolustuksen tavoite, josta vain viisi prosenttia on täytetty.
Pihlajamaa huomauttaa, että täydellistä suojaa kaiken aikaa on lähes mahdoton saavuttaa.
– Ukrainalla tällä hetkellä on varmasti Euroopan tehokkain ilmapuolustusjärjestelmä kaikkien sille luovutettujen järjestelmien ja kaiken läntisen tuen myötä. Mutta niin kuin nähdään, niin sekään ei riitä.
Suomen ja Ukrainan haasteet samanlaisia
Pihlajamaan mukaan Suomen haasteet ilmatorjunnalle olisivat osin samoja kuin Ukrainalla nyt.
– Suomen tilanne vertautuu siinä mielessä Ukrainaan, että molemmat maat ovat maantieteellisesti isoja. Tämä tuo merkittäviä haasteita ilmapuolustuksen järjestämiselle.
Suuren ja harvaan asutun maan kaikkien alueiden suojaaminen kaiken aikaa on käytännössä mahdotonta. Siksi sotatilanteessa olisi kyettävä priorisoimaan, mitä suojataan, Pihlajamaa selittää.
Suomen tilanne verrattain hyvä
Mutta jos jätetään numerot sikseen, voidaanko FT:n uutisen perusteella kuitenkin tulkita, että Naton ilmapuolustuksen tila on heikko sen itäreunalla?
Pihlajamaa vastaa pyöreästi: varmasti on paljon parantamisen varaa monissa maissa, mutta ei nyt suoranaista syytä huoleenkaan.
Pihlajamaa huomauttaa, että useat Euroopan maat ovat 1990-luvulta lähtien keskittyneet enemmän kriisinhallintaan, missä ilmauhka on vähäinen. Siksi ilmapuolustus on ajan mittaan heikentynyt.
Ukrainan sota on palauttanut ilmauhkan ajankohtaiseksi. Lisäksi se on nostanut uusia haasteita ja ennen kaikkea drooneihin varautumisen esiin.
– Selvää on, että töitä on tehtävä varautumisen eteen ja askeleita on otettavana tulevina vuosina aika monta, Pihlajamaa sanoo.
Suomen tilannetta tutkija pitää verrattain hyvänä. Ilmatorjuntaan on panostettu ja kehittämistyötä tehdään jatkuvasti.
Pihlajamaa mainitsee Israelilta hiljattain ostetun ja myös kritiikkiä saaneen Daavidin linko -ilmapuolustusjärjestelmän sekä Yhdysvalloista hankitut F-35-hävittäjät.
Ilmapuolustuksen hajanaisuus ongelma
Euroopan laajuisesti Pihlajamaa kaipaisi ennen kaikkea enemmän yhteistyötä ilmapuolustukseen.
– Aika paljon kehitystyötä ja varautumista tehdään kansallisesti ja kansallisista lähtökohdista. Mutta yhteishankintoja olisi hyvä tehdä enemmän, ja sitä kautta yksinkertaistaa tätä eurooppalaisen ilmapuolustuksen kokonaisuutta, että siellä olisi vähäisempi kirjo erilaisia järjestelmiä.
Sellaisia avauksia onkin jo tehty. Pihlajamaa mainitsee esimerkiksi Saksan tekemän ”European Sky Shield” -aloitteen. Siinä on mukana 15 Euroopan maata, myös Suomi.
– Käytännön tasolla tämä aloite ei ole kuitenkaan oikein edennyt. Mitään konkreettista ei ole ainakaan julkisuuteen vielä suuresti tullut tästä aloitteesta, Pihlajamaa sanoo.
Lisäksi Ranska on kritisoinut hanketta ja tehnyt kilpailevan ehdotuksen ilmapuolustuksen vahvistamiseksi.
Ranskan suhtautumista selittävät Pihlajamaan mukaan maan kansalliset intressit. Saksan aloitteessa tarkoitus olisi hankkia yhdysvaltalaisia ja israelilaisia järjestelmiä. Ranska haluaisi, että järjestelmiä ostettaisiin Ranskasta.
Viime viikolla Kreikka ja Puola pyysivät Euroopan komissiolta apua yhteiseurooppalaisen ilmapuolustuksen kehittämiseen. Komission puheenjohtaja Ursula von Der Leyen ilmaisi tukensa ehdotukselle.
Naton ulkoministerit ovat torstaina koolla Prahassa valmistelemassa puolustusliiton heinäkuussa olevaa huippukokousta, missä Euroopan puolustuskyky on keskeinen aihe.
Ulkoministeri Valtonen korostaa Ukrainan tuen jatkamista
Ulkoministeri Elina Valtonen sanoi torstaina illansuussa puhelinhaastattelussa Prahasta, ettei lähde kommentoimaan yksittäisiä lehtiväitteitä.
– Yleisesti Suomen kanta on Eurioopan puolustuksen rakentamiseen on se, että tarvitaan sekä nopeasti lisää että asetetaan pitkän aikavälin tavoitteita ja muistetaan tukea Ukrainaa tässä kriittisessä tilanteessa lähiaikoina, sanoi ulkoministeri Valtonen.
Hänen mukaansa Euroopan on tehtävä enemmän sekä ilmapuolustuksen että muun puolustuksen saralla muun muassa EU:n oman aseteollisuuden kehittämisellä.
Pihlajamaa kommentoi ilmapuolustuksen tilaa myös Radio Suomen Päivässä. Voit kuunnella hänen haastattelunsa alta:
Juttua päivitetty Pihlajamaan kommenteilla 30.5.2024 klo 13.14.