Ulkoministeriö perustelee Ottawan-suurlähettillään Jari Vilénin käyttäytymisestä vuodettuihin tietoihin liittyvän rikosilmoituksen tekemistä huolella työntekijöiden yksityisten tietojen päätymisestä julkisuuteen.
Ulkoministeriön työntekijöitä edustava virkailijayhdistys on arvostellut rikosilmoituksen tekemistä ankarasti.
Alivaltiosihteeri Pekka Puustisen mukaan ulkoministeriössä työntekijöiden olisi voitava luottaa siihen, että häirintäilmoitukset hoidetaan alusta loppuun ministeriössä ilman, että ihmisten yksityisyyttä vaarannetaan.
– Työntekijät olivat huolissaan siitä, voidaanko heitä tunnistaa näistä tiedoista julkisuuden kautta. Tämähän ei ole missään tapauksessa tarkoitus, Puustinen sanoo.
Puustisella on asiasta eri käsitys kuin ulkoministeriön työntekijöitä edustavalla yhdistyksellä. Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistyksen puheenjohtaja Mari Neuvonen sanoi Ylen haastattelussa viime viikolla, ettei ollut kuullut yhdistyksen henkilöiden kokeneen oikeusturvansa vaarantuneen asian saaman julkisuuden takia.
Ulkoministeriön tietosuojavastaava Juha-Matti Laasonen kertoo, että ministeriö teki 8. maaliskuuta ilmoituksen henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta tietosuojavaltuutetun toimistolle.
– Henkilötietojen tietoturvaloukkaus on tapahtunut silloin, kun salassa pidettäviä ja suojeltavia henkilötietoja on päätynyt julkisuuteen asiakirjavuotojen osalta.
UM sanoo reagoineensa nopeasti
Ulkoministeriölle lähetettiin helmikuussa 2024 kolme ilmoitusta Jari Vilénin epäasiallisesta käytöksestä ja seksuaalisesta häirinnästä. Ulkoministeriön selvitysryhmä vieraili Ottawassa Kanadassa huhtikuussa.
Ulkoministeriön työntekijät ovat arvostelleet ministeriön toimintaa asiassa hitaaksi.
Valtiosihteeri Jukka Salovaaran mukaan ulkoministeriön toimintatavoista on liikkunut julkisuudessa väärää tietoa.
Hänen mukaansa ministeriö reagoi heti, kun ilmoitukset epäasiallisesta käyttäytymisestä tulivat helmikuussa. Hänen mukaansa selvitysryhmän työ Ottawassa huhtikuussa ei ollut ensimmäinen toimi, joka asiassa tehtiin.
– Eihän asioiden selvittäminen ala sillä, että mennään paikan päälle, vaan se alkaa paljon aikaisemmin. Kun ilmoituksia tulee, niiden tekijöihin otetaan yhteyttä.
Myös Pekka Puustisen mukaan ulkoministeriö käynnisti toimenpiteet heti helmikuussa saapuneiden ilmoitusten jälkeen.
Selvitysryhmän arvion mukaan työyhteisössä on vakavia ongelmia, jotka johtuvat Vilénin toiminnasta.
Vilénin tapaus on nyt loppuunkäsitelty
Ulkoministeriö antoi keskiviikkona varoituksen Vilénille epäasiallisesta käyttäytymisestä ja seksuaalisesta häirinnästä.
– Varoituksen saaminen on vakava asia ja siihen täytyy olla oikeudelliset perusteet. Seuraava vaihe olisi virasta irtisanominen, ja sen edellytykset taas eivät tässä tapauksessa täyty, alivaltiosihteeri Puustinen sanoo.
Viléniä itseään kuultiin 21. toukokuuta, jolloin hän kiisti syyllistyneensä epäasialliseen käytökseen, häirintään ja seksuaaliseen häirintään. Kirjallisen varoituksen saamisen jälkeen Vilén on kertonut Facebookissa olevansa pahoillaan aiheuttamastaan mielipahasta.
Jo ennen kirjallisen varoituksen antamista Vilén päätettiin siirtää pois Ottawasta toisiin työtehtäviin Helsinkiin. Hän kuitenkin jatkaa tehtävässään lähetystössä kesäkuun loppuun asti.
Ministeriön mukaan Vilénin tapaus on nyt virkamiesoikeudellisesti loppuunkäsitelty.
Valtiosihteeri Jukka Salovaara sanoo, että Vilénin tapaus ei ehtinyt aiheuttaa haittaa Suomen ja Kanadan välisille suhteille.
– Tämä on meillä Suomessa ollut iso juttu, mutta Kanadassa sitä on hädin tuskin huomattu.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kommentoi asiaa viestipalvelu X:ssä. Valtosen mukaan hänellä ei ollut laillista keinoa puuttua virkatyönä tehtävään arviointiin tai esimerkiksi irtisanoa poliittisin syin.
Työntekijät ihmettelevät pitkää paluuaikaa
Ulkoministeriön työntekijät ovat kummastelleet myös Vilénin pitkää paluuaikaa. Seksuaaliseen häirintään syyllistynyt päällikkö jatkaa tehtävässään kesäkuun loppuun.
– Siinä on tietty aikaviive, kun ulkopoliittiset päättäjät ovat päätyneet kutsumaan edustuston päällikön ministeriöön takaisin. Se aika katsotaan tarpeelliseksi. Sitten tietysti ulkoministeriö antaa työhyvinvointipalveluista tukea koko edustustolle niin, että siellä pystytään jatkamaan töitä mahdollisimman hyvin, Puustinen sanoo.
Puustisen mukaan lähetystön valmistautuessa päällikön vaihtumiseen lähetystössä eletään hiljaiseloa.
– Me koetamme huolehtia siitä, että kaikilla on siellä turvallinen olo. Edustusto toiminnot muuttuvat joksikin aikaa hiljaisemmiksi siihen asti, kunnes seuraava päällikkö tulee.
Häirintäepäilyjä myös aiemmin
Ulkoministeriön häirintätapaukset ovat olleet aikaisemminkin esillä julkisuudessa. Vuonna 2018 silloinen ulkoministeri Timo Soini (sin.) ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) teettivät riippumattoman selvityksen siitä, miten ulkoministeriössä käsitellään häirintätapauksia.
Valmistuneen selvityksen pohjalta ulkoministeriössä rakennettiin nykyinen häirintäilmoitusten käsittelyjärjestelmä, joka on ollut käytössä myös Ottawan tapauksessa.
Puustisen mukaan ulkoministeriö olisi toiminut asiassa myös ilman julkisuuden painetta.
Puustisen mukaan ulkoministeriön työkulttuurissa ei ole myöskään laajemmin ongelmia.