Ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan suojellulla Viiankiaavalla oleva Sakatin kaivoshanke joutuu hakemaan Natura-poikkeusta valtioneuvostolta. Poikkeuslupaa tarvitaan, sillä on epäselvää miten kaivoksen rakentamisesta seuraava pohjaveden alenema vaikuttaa. Se voi merkittävästi heikentää Viiankiaavan suojeltuja kasvi- ja eliölajeja sekä luontotyyppejä.
Poikkeuslupa Natura-suojelusta edellyttää luonnonsuojelulain tiukkojen edellytysten täyttymistä: hankkeelle pitää olla pakottava yleinen tarve eikä vaihtoehtoa ole. Ministeri Mykkänen ei ottanut suoraan kantaa siihen, täyttääkö Sakatin kaivoshanke Natura-poikkeusluvan ankarat edellytykset.
Ministeri Mykkäsen kannanotoista ilmenee myötämielisyys Sakatin kaivoshanketta kohtaan. Mykkänen ei suoraan sano, että Natura-poikkeuslupa tulee kaivoshankkeelle antaa, mutta hän perustelee kaivoksen tarvetta Euroopan vihreällä siirtymällä ja Suomen malmivarantojen roolilla siinä.
Toteutuessaan Sodankylässä sijaitseva Sakatti tuottaisi pääasiassa nikkeliä ja kuparia.
Kulkiessaan Viiankiaavan luontopolun pitkospuilla Mykkänen myöntää, että aapasuo on ainutlaatuinen. Toisaalta ministeri korostaa, että kaivos sijaitsee suon nurkassa ja sen pohjavesivaikutukset kohdistuvat Kitisenjoen ja Sakatin väliselle alueella suojelualueen länsireunalla.
Mykkänen myös toteaa, että tarpeen tullen soidensuojeluasetusta voidaan valtioneuvostossa muuttaa, nyt säännös estää kaivostoiminnan Viiankiaavalla.
Malmimäärältään keskinkertainen esiintymä
Julkisuudessa on esitetty laskelmia, joiden mukaan Sakatti on vain keskisuuri esiintymä eikä maailmanluokan kaivosaihe, kuten kaivosyhtiö ja media Yle mukaan lukien ovat kertoneet yli kymmenen vuotta. Tämä herättää kysymyksen, täyttääkö kaivoshanke Natura-poikkeuksen edellytystä siitä, että sille ei ole vaihtoehtoa.
Kyseenalaistavan laskelman on tehnyt GTK:n ja muiden lähteiden pohjalta fysiikan professori, Värriön tutkimusaseman johtaja Mikko Sipilä, joka on Viiankiaavan puolustajana tunnetun vihreiden Riikka Karppisen puoliso. Sipilä julkaisi laskelmansa sosiaalisessa mediassa jo vuosi sitten.
– Tämä on esiintymänä pienempi kuin naapurissa oleva Kevitsa. Talvivaaran kaivoksessa (nykyään Terrafame Sotkamossa Kainuussa) on kuusinkertainen määrä nikkeliä. Ruotsista löytyy huomattavasti isompia kupariesiintymiä, samoin Puolasta, sanoo Sipilä.
Sipilän mukaan maailman mittakaavassa Sakatti on pieni ja Suomen mittakaavassa keskinkertainen kooltaan.
Kaivosyhtiö Sakatti Miningin oy:n toimitusjohtaja Pertti Lamberg ja ympäristöministeri Mykkänen katsoivat Viiankiaavalla, että keskeistä on esiintymän suuri nikkeli- ja kuparipitoisuus, joka tekee siitä merkittävän.
Konsultin Natura-arvioita odotetaan
Kaivoshankkeessa odotetaan tällä hetkellä kaivosyhtiön palkkaaman konsultin Natura-arviota. Sen jälkeen on vuorossa kaivoksen sijoittaminen maakuntakaavaan ja yhtiön lupahakemukset.
Natura-poikkeusluvan saaminen voi kuitenkin estyä, mikäli Sakatin kaivoksen perustamiselle ei ole luonnonsuojelulain edellyttämää erittäin tärkeän yleisen edun vaatimaa pakottavaa syytä ja kaivoshankkeelle on yhtä hyviä tai parempia kaivosvaihtoehtoja.