Suomessa kuoli 34 ihmistä huviveneilyonnettomuuksissa vuonna 2023, Traficom kertoo. Määrä kasvoi seitsemällä edellisvuodesta, joka oli 2020-luvun mittaushistorian pienin.
Noin kolmannes kuolemista sattui Vuoksen vesistöalueella, jossa kuoli 11 ihmistä. Traficomin tilastojen mukaan Vuoksen vesistöalueella vuosittain kuolleiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2020, jolloin kuolleita oli kolme.
Vuoksen vesistö on Suomen suurin vesialue, joka ulottuu Kymenlaaksosta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueelle saakka.
Kuolleiden määrä Vuoksen vesistöalueella on nyt palannut samalle tasolle kuin 2010-luvulla, kertoo Traficomin johtava asiantuntija Kimmo Patrakka. Yksiselitteistä syytä vesistöalueen korkeille kuolleisuusluvuille ei kuitenkaan ole.
Säällä harvoin merkitystä veneonnettomuuksissa
Patrakan mukaan suurinta riskiryhmää veneilyonnettomuuksissa ovat yli 55-vuotiaat miehet. Yleisimpiä syitä hukkumiskuolemiin taas ovat pelastusliivien käyttämättä jättäminen ja alkoholi.
Onnettomuuksissa vuosittain kuolleista noin 80 prosenttia ei ole käyttänyt liivejä, ja alkoholia on käyttänyt noin 50–60 prosenttia.
Ympäristö tai sääolosuhteet taas johtavat Patrakan mukaan harvoin hukkumiskuolemiin, vaikka onnettomuudet lisääntyvätkin lämpimillä säillä, kun ihmiset liikkuvat enemmän vesillä.
– Tyypillisesti onnettomuudet tapahtuvat lähellä mökkirantaa pienessä veneessä. Sääolosuhteilla on harvoin vaikutusta, vaikka poikkeuksiakin on. Ihmisessä on usein se syy, Patrakka sanoo.
Myös veneellä on merkitystä. Suurin osa hukkumiskuolemista on tapahtunut kiikkerillä, kapeilla soutuveneillä, jotka kallistuvat helposti.
– Suomen venekanta on hyvinkin vanhaa, joten EU-kriteerit huviveneillekään eivät välttämättä pure, Patrakka kertoo.
EU:n huvivenedirektiivin mukaan kaikkien myytävien 2,5–24 -metristen huviveneiden on täytettävä tietyt vaatimukset esimerkiksi vakauden ja kelluvuuden osalta.
Onnettomuustilanteita voi myös harjoitella
– Veneillessä tärkeää on pitää pelastusliivit päällä ja ”korkki kiinni”, eli olla ilman alkoholia, Patrakka sanoo.
Veneilijällä on hyvä olla kartta, josta näkee esimerkiksi veneväylät ja pinnanalaiset karikot.
Onnettomuustilanteita voi Patrakan mukaan myös harjoitella rantavedessä, jotta saa esimerkiksi tuntumaa, miten liikkua ilmatäytteisten pelastusliivien kanssa.