Avvillaš Kyllikki Tanhua lei dušše 13-jahkásaš, go son gulai mo su ruovttu plánejit jávkkadit ollásit: su ruovttugilli Laitinkylä bázášii Lokka ja Porttipahta dahkujávrriid vuollái, vai Suomas sáhttet buvttadit šleađgga. Go áššis almmuhedje, lei guovllu bearrašiin vihtta jagi áigi fárret eret ođđa ruovttuguovlluide.
– Buohkat eai meinen jáhkkitge, ahte dakkár lea boahtimen. Vihtta jagi das manai ja midjiide lei bargu dan botta, go galggai burgit visot. Ja dieđusge olbmuin lei dat moraš, ahte galggai vuolgit, muittaša Tanhua.
Kyllikki Tanhua ii moraš dan, go gárte fárret eret dahkkujávrriid dihte. Sus goit leat dálá ruovttus govat mánnávuođaruovttus ja bearrasiš.
Maiddái vuohččulaš Susanna Sieppi muitá ain dan áiggi, go bearaš šattai fárret eret Kurujärvi gilis. Sutnje vuolgin ii lean álki ja ain váillaha ruoktot. Dieđu dahkujávreplánain son oaččui bihtážiin.
– Diehtu bođii gulul, ii dat lean buorre dovdu. Mun livččen liikon orrut doppe. Galhan doppe livččii sáhttán eallit ja suohttasut dat lea iežamet ráfis, dadjá Sieppi.
Nákkosgirji: Guovllu oidne guoros eanan
Filosofiija doavttir Jouni Kauhanen lea dutkan nákkosgirjjistis Lappi universitehtas, mo čáhcefámu huksema vuoigadahtte Lappi guovllus 1960- ja 1970-loguin.
Kauhanen dutkamuša mielde guovlluid, maidda huksejedje dahkujávrriid, govvidedje ávdin guovlun gos ii sáhttán orrut.
– Dat dárkkuhii geavatlaččat dan, ahte fidnu dagahan vahágiid olgguštedje báikkálaš servodahkii ja sii ožžo birgehallat nu mo birgehalle. Ávkkit manne fas dohko oktasaš gistui, dadjá Kauhanen.
Jouni Kauhanen dutká nákkosgirjjistis sihke Lokka-Porttipahta ja Durtnosjoga-Gálaseanu fidnuid vuoigadahttima. Fidnuid ollašuhttima ákkastalle dainna, ahte guovlluid oidne nu gohčoduvvon terra nullius -guovlun, nappo guoros, ássameahttun eanan.
– Dainna huksejeaddji fikkai sihkkut eret dáid guovlluid sosiálahistorjjálaš mearkkašumi ja čájehit, ahte dain ávdin guovlluin ii leat boahttevuohta. Huksejeaddji mielas lei áigi váldit daid modearna teknologiija bálválussii buvttadit Supmii elrávnnji, čilge Kauhanen.
Lokka ja Porttipahta dahkujávrriid huksenfidnu jođihii čáhcefápmolágádus Kemijoki Oy, mas Suoma stáhta oamasta ain beali. Dán áigge Kemijoki-fitnodagas lea vásttolašvuođaprográmma, mainna dorjot servošiid maidda sin doaimmat váikkuhit.
Ruovttus guođđán Kyllikki Tanhua mielas boares ruovttuguovlu ii lean guoros ja doppe lei buorre eallinfápmu. Tanhua mielas guovllu livččii sáhttán ovddidit.
– Ammahan dohko livččii geainnu huksen, jos olbmot livčče báhcán diehko. Gal mis lei buorre eallinfápmu dan rádjái, ii mis váilon mihkkige iige dat nu guoros leamašan. Muhto várra doppe lei guoros, go visot lei meahcis. Jos dat bohtet ja njeidet visot njuni ovddas, de ammahan dalle lea oalle ávdin.
Kyllikki Tanhua mánnávuođaruoktu lei Laiti gilis, mii lea dál oassái čázi vuolde.
Báikki olbmuid mielas orui dego livčče fillehallan
Vuosttas dieđihandilálašvuohta Lokka ja Porttipahta dahkujávrriin dollojuvvui báikkálaš olbmuide jagis 1955 ja suoidnemánus 1967 čáhci badjánišgođii giliide. 70-logu álggu rádjai Kurujávrri ja Laiti gilážat ledje jávkan.
Kauhanen dutkamuša mielde báikkálaččain ii lean olu váikkuhanváldi.
Vaikko dahkujávrri guovllus orron olbmot ožžo stáhtas buhtadusaid, bázii máŋgasiidda heajos miella fidnu ollašuhttimis.
– Gal sii báhce okto ráđđádallat eananbuhtadusain. Muhto máŋgasiid mielas orui maŋŋeleappos dego livčče fillehallan, muitala Kauhanen.
Kauhanen muitala, ahte máŋgasat eai ožžon doarvái buhtadusaid dahje buot lohpiduvvon buhtadusaid eai ollašuhttánge.
– Máŋgasat vásihedje, ahte dat ii mannan buot njuolggadusaid mielde, dadjá Kauhanen.
Báikkálaččat, geat gárte guođđit ruovttuideaset, vásihedje eallimis stuorra nuppástusa. Das bázii olbmuide olles eallima bistevaš noađđi, muitala Kauhanen.
– Máŋgasathan birge dainna lágiin, ahte sii gilde dan bákčasa, man iežas ruovttuguovllu manaheapmi dagahii.
Sieppi: ”Kurujávrris lei buorre”
Mánnávuođa duovdagat leat máŋgii Susanna Sieppi mielas. Ruovttudállu lei jávrri bálddas ja doppe lei álki vuojadit ja guolástit. Lubmensajit ledje lahkosis.
”Mun livččen liikon orrut doppe.”
Sieppi muitá, mo sutnje šattai moraš juo ruovttus eret váccedettiin. Son muitala, ahte vaikko giliid olbmot eai šat máhccan ruoktot, čázi loktema maŋŋá máŋggat bohccot heavvanedje dahkujávrái.
– Bohccot manne ruovttoluotta ruoktot.
Sieppi mielas eallin Kurujávrris lei buorre.
– Go jurddaša dán áigge meahccegiliid eallima, nu ii dárbbaš go oastit gáfe, sohkkara ja sis geain leat bohccot, lea biergu, ja gilvit buđehiid.
Filosofiija doavttir Jouni Kauhanen nákkáhallá fáttás bearjadaga Lappi universitehtas.
Yle Sápmi ii leat fáhten Kemijoki Oy ovddasteaddji kommenteret ášši.