Maahanmuutto, ilmasto ja raha tekivät viimeisestä eurovaalitentistä lähes huutokilpailun – näin keskustelu eteni

Kiitos seurasta!

Suuri eurovaalitentti on päättynyt, ja mekin lopetamme seurantamme tähän.

Kiitos, että seurasitte tätä mielenkiintoista ja kiivastakin keskustelua kanssamme.

Tallenteen löydät Yle Areenasta. Ohjelma on katsottavissa myös viitottuna.

Hyvää yötä!

Mikä on ollut näiden vaalien tärkein kysymys?

Näin puheenjohtajat vastasivat, kun heitä pyydettiin yhdellä sanalla vastaamaan siihen, mikä on ollut vaalien tärkein kysymys.

Harkimo: talous

Henriksson: turvallisuus

Andersson: ilmasto ja ympäristö

Saarikko: kaikkien Suomen alueiden ja luonnonvarojen puolustaminen

Lindtman: turvallisuus

Virta: lasten tulevaisuus

Purra: turvallisuus

Häkkänen: turvallisuus

Essayah: turvallisuus, järjen ääntä EU-pöytiin

EU:n sääntelyn tasoa kritisoidaan

Annika Saarikko (kesk.) kyseenalaistaa, minkä takia EU:ssa tehdään kategorisia kieltoja esimerkiksi polttomoottoriautoista, kun niitä voisi muuttaa biokaasulla käyviksi. Hän kaipaa enemmän tavoitteita ja kansallisia vapauksia siihen, miten niitä ajetaan.

Antti Lindtman (sd.) pitää selvänä, että parempaa sääntelyä tarvitaan. Hän ei kuitenkaan pidä realistisena, että sääntelyä pannaann kokonaan tauolle.

Brysselin sääntelykoneisto tekee hyvää ja huonoa työtä, toteaa Anna-Maja Henriksson (r.). Hän haluaisi ylisääntelystä eroon ja kunnioitusta läheisyysperiaatteelle.

Ennallistamisasetus on Li Anderssonin (vas.) mielestä hyvä esimerkki siitä, miksi ei riitä, että pelkät tavoitteet eivät riitä, jos jäsenmaat saavat vain itse tehdä. Hänestä käytännön toimet luontokadon estämiseen eivät ole ilman tällaista edenneet.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) puolustaa Suomen ennallistamisasetuksen vastustamista. Nykyisillään se on hänen mielestään aivan liian kallis.

Purran vastaus hiilineutraaliudesta puhututtaa

Sekä keskustan Annika Saarikko että vihreiden Sofia Virta haastavat Riikka Purraa (ps.) tämän reaktiosta hiilineutraaliuskysymykseen.

– Kerrot toistuvasti, ettei meidän kansallistakaan tavoitetta ei näytä olevan mahdollista saavuttaa. Ei kai kukaan lähde juoksemaan maratonia, mutta ei käy sitä ennen kertaakaan lenkillä, sanoo Virta.

– Ei ole hirveän hyvä viesti suomalaisille yrityksille, jotka pohtivat investointeja tai maailmalta tuleville yrityksille, että Suomen valtiovarainministeri haparoi tässä linjassa, Saarikko toteaa.

Purra ei suostu vastaamaan, kannattaako hän vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitetta

Riikka Purralta kysytään, pitääkö EU:n pitää kiinni tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Purra ei pidä sen saavuttamista realistisena. Hänestä EU tekee kyllä oman osansa ja nostaa esiin, että esimerkiksi Intia ei edes pysty vaikuttamaan omiin päästöihinsä.

Purralta kysytään uudestaan, täytyykö vuositavoitteesta pitää kiinni. Hän vastaa, ettei hän tarkastele ilmastopolitiikkaa vuosilukujen kautta vaan toimenpiteiden kautta.

– Jos saavutamme tämän vuosiluvun, se on hienoa.

Seuraavaksi käsitellään ilmastoa

Enni Issakainen Euroopan nuorten parlamentista esittää yleisökysymyksen: Mikä on EU:n vastuu maailman kolmanneksi suurimpana kasvihuonekaasujen tuottajana tukea maita, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat rajuimpia. Pitäisikö ottaa esimerkiksi ilmastopakolaisia?

Sofia Virran mukaan muut maat pakittavat, mikäli EU:kaan ei tee toimia, eivät tee muutkaan maat. Hänen mukaansa EU:n on oltava auttamassa pahiten kärsiviä maita.

Annika Saarikon mukaan tämä ei ole tulevaisuuskysymys, vaan ongelmat ovat jo täällä, ja siksi asetuista tavoitteista on pidettävä kiinni. Hän ehdottaa muun muassa suomalaisten yritysten osaamisen viemistä kärsiviin maihin.

Saarikko puhuu tavotteiden asettamisesta ja sitten jäsenmaille vapaampien käsien antamisesta niiden tavoittamiseksi. Samasta puhuu Sari Essayah, joka myös nostaa esiin suomalaisen osaamisen metsien osalta.

Antti Lindtman EU:n ilmastotavoitteilla on vaikutusta koko globaaliin ilmastopolitiikkaan. Hänestä EU:n pitää myös olla vahva toimija muissa maissa esimerkiksi energiapolitiikkaa kehittämässä.

Lindtmanin mukaan kilpailukykyä voidaan kehittää tehokkaammin

Antti Lindtman (sd.) toteaa, että on ehdottomasti Suomen etu, että Euroopan kilpailukykyä parantavia asioita kasvatetaan. Hänen mukaansa Euroopassa ei pärjätä omien varojen kehittämisellä tai jäsenmaksujen lisäämisellä.

– Jos joku on sitä mieltä, että tämä onnistuu ainoastaan Euroopan budjettia sisäisesti siirtämällä, niin sielläkin voidaan tehdä enemmän. Pitää noudattaa tarkan euron politiikkaa, sanoo Lindtman.

Saarikko syyttää kokoomusta kaksilla rattailla ajamisesta

Keskustan Annika Saarikko haastaa kokoomusta.

Hän kysyy siitä, mihin EU käyttää rahaa. Hänen mukaansa suomalaisten kannattaa olla kiinnostuneita siitä, mitä Suomen rahapussista tulee takaisin.

– Sanotte, että maatalous on tärkeä asia, mutta teidän keskeiset ehdokkaanne ovat valmiita leikkaamaan maataloudesta. Onko tämä teidän linjalle? Ajatte kaksilla rattailla, Antti Häkkänen.

Häkkänen sanoo, että EU:n kilpailukyvyn parantamiseen tarvitaan toimenpiteitä, kuten sisämarkkinoiden vahvistamista monella alalla.

– Kaiken perusta on jäsenmaiden oma talouspolitiikka. Työllisyysreformit, yrittäjyyden vauhdittaminen, vastuullinen talouspolitiikka, luettelee Häkkänen.

Punavihreät ja RKP kannattavat EU:n budjetin kasvattamista

Euroopan kilpailukyky on heikkoa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ehdottanut, että EU:n budjetti pitäisi tuplata ja suunnata julkista rahaa isosti investointeihin.

EU kerää rahat budjettiinsa enimmäkseen jäsenmaksuilla. Suomen nettomaksu oli toissa vuonna 144 euroa per asukas.

Li Andersson (vas.), Antti Lindtman (sd.), Sofia Virta (vihr.) ja Anna-Maja Henriksson (r.) ovat sitä mieltä, että EU:n budjettia täytyy tulevalla kaudella kasvattaa nykyisestä.

Päivitetty klo 22.33: Myös Anna-Maja Henriksson nosti kätensä