Eduskunta käsittelee parhaillaan lakia, joka muuttaisi turvapaikanhakua Suomessa.
Turvapaikkarajamenettelylaki edellyttää turvapaikanhakijaa pysymään rajalla tai sen välittömässä läheisyydessä, kunnes turvapaikkahakemus on käsitelty. Käytännössä tämä tarkoittaisi vastaanottokeskusta, jonka rajatulla alueella henkilön pitäisi pysytellä.
Rajamenettelyn tavoitteena on nopeuttaa niiden turvapaikanhakijoiden palauttamista, joiden hakemus vaikuttaa perusteettomalta.
Listasimme alle, miten turvapaikanhaku on muuttumassa.
1. Lähtömaa vaikuttaa menettelytapaan
Laki ei koske automaattisesti kaikkia turvapaikanhakijoita, vaan sitä sovellettaisiin tietyissä tilanteissa.
Näitä ovat esimerkiksi epäily perusteettomasta turvapaikkahakemuksesta, tuleminen turvallisesta alkuperämaasta, hakemuksen uusiminen, viranomaisen harhauttaminen tai jos on epäily siitä, että hakija aiheuttaa uhan kansalliselle turvallisuudelle.
Rajamenettelyssä turvapaikkapäätöksen tulee olla valmis neljän viikon kuluttua hakemuksen jättämisestä. Muutoin hakemus siirtyy tavallisten hakemusten joukkoon.
Enimmillään rajamenettely saisi sulkea hakijan vastaanottokeskukseen 77 päivän ajaksi.
Turvapaikkahakemuksen arvioiminen nopeutetusti on joidenkin asiantuntijoiden mukaan vaikeaa ja sisältää riskin turvapaikanhakijoiden oikeusturvan vaarantumisesta.
2. Osa turvapaikanhakijoista aitojen taakse
Aiemmin laki ei ole rajoittanut turvapaikanhakijan liikkumista. Nyt rajamenettelyyn asetetut turvapaikanhakijat viettäisivät aikansa vastaanottokeskuksessa.
Joutsenon vastaanottokeskus itärajan läheisyydessä Lappeenrannassa olisi ensimmäinen Suomessa rajamenettelyyn mukaan lähtevistä vastaanottokeskuksista.
– Uusimme vastaanottokeskusta ympäröivää aitaa ja kulunvalvontajärjestelmän, sanoo vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen.
Aidan ja porttien on tarkoitus estää rajamenettelyssä olevia poistumasta vastaanottokeskuksesta ja siten helpottaa palautusten toimeenpanoa.
3. Videopuhuttelut
Lakiesitys sisältää myös muutoksia, jotka vaikuttaisivat kaikkiin turvapaikanhakijoihin.
Esimerkiksi turvapaikanhakijan puhuttelu voitaisiin jatkossa toteuttaa videoetäyhteydellä Maahanmuuttoviraston yksipuolisella päätöksellä.
Turvapaikanhakijoita oikeudellista apua antavan Pakolaisneuvonnan mukaan asiakkaalla tulisi olla oikeus päättää itse, miten haluaa tulla kuulluksi.
– Jos kuultava, tulkki, puhuttelija ja oikeusavustaja ovat eri paikoissa, ei kuultava välttämättä pysty puhumaan asiastaan yhtä vapaasti kuin kasvotusten, Pakolaisneuvonnan juristi Pargol Miraftabi sanoo.
Laki esittää, että kaikki uusintahakemukset käsitellään nopeutetussa rajamenettelyssä.
Lakia vastustavien suurin huolenaihe on se, että nopeutettu turvapaikkaprosessi ei onnistu tunnistamaan hakijan mahdollista haavoittuvaa asemaa. Tämä voi johtaa siihen, että hakija palautetaan kotimaahansa, jossa häntä uhkaa vaino, kidutus tai kuolema.
