Perussuomalaiset menetti eilisissä europarlamentin vaaleissa lähes puolet kannatuksestaan. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Manuel Müller kertoo perussuomalaisten menestyksen poikkeavan jyrkästi muiden oikeistopuolueiden vaalimenestyksestä.
Ääri- ja laitaoikeiston nousu oli odotettu. Müllerin mukaan tämä toteutuikin lähes kaikkialla Euroopassa, joskaan ei aivan niin voimakkaana, kuin oli ennakoitu.
Hurjin pomppaus tapahtui Hollannissa, missä Vapauspuolue PVV:n ääniosuus nousi vuoden 2019 vaalien 3,5:sta prosentista 17,7:ään prosenttiin. PVV:llä ei ollut aiemmin europarlamenttipaikkoja. Nyt se sai niitä kuusi.
Myös Ranskan Kansallinen liittouma (RN), Vaihtoehto Saksalle (AfD) ja Itävallan Vapauspuolue (FPÖ) lisäsivät selvästi paikkalukuaan.
Suomessa perussuomalaiset paitsi menettivät toisen paikkansa europarlamentissa, alisuorittivat selvästi myös ennakko-odotuksiin nähden. Tämä on eurooppalaisessa kuvassa yllättävää, Müller sanoo.
Raskas hallitusvastuu?
Perussuomalaisten huonolle menestykselle on Müllerin mukaan vaikea sanoa selkeää syytä.
– Taustalla varmastikin vaikuttaa se, että puolue on hallituksessa, sekä se, että perussuomalaisten kannattajat eivät ole niin kiinnostuneita europarlamentista, Müller sanoo.
Hän muistuttaa, että perussuomalaiset menestyy paremmin kansallisissa vaaleissa. Mukana on varmaan monta tekijää, mutta silti huono menestys on merkillepantavaa.
Äärimielisiä puolueita korvautuu toisilla
Muutamissa Euroopan maissa laitaoikeiston sisällä on tapahtunut muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet puolueiden välisiin voimasuhteisiin. Esimerkiksi Tanskassa vahva oikeistopopulistinen Kansanpuolue on menettänyt suosiotaan vuonna 2022 perustetulle maahanmuuttovastaiselle Tanskademokraateille. Yhdessä ne kuitenkin ovat kasvattaneet laitaoikeistoa.
Italiassa puolestaan äärioikeistolainen Lega-puolue romahti täydellisesti, mutta sen tilalle noussut Italian veljet -puolue yhdessä populistisen Viiden tähden liikkeen kanssa voimisti kansallismielistä ja populistista oikeistoa.
Ruotsissa Ruotsidemokraattien suosio hieman taittui, mutta se ei menettänyt paikkoja. Ruotsidemokraatit tukee maan oikeistohallitusta, mutta ei ole varsinaisesti mukana hallituksessa.
Kahtiajako voimistuu
Jo edellisissä, vuoden 2019 eurovaaleissa oli nähtävissä kahtiajako toisaalta liberaalien ja vihreiden puolueiden, toisaalta laita- ja äärioikeiston välillä, Müller kertoo.
Liberaalit ja vihreät puolueet pitivät esillä huolta ilmastonmuutoksesta, muun maailman ongelmista ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksista. Oikeisto taas keskittyi konkreettisempiin, ”tässä ja nyt” oleviin asioihin ja teki helppoja, joskin populistisia ehdotuksia, Müller kuvailee.
Viime vaalien jälkeen on koettu koronapandemia, Ukrainan sota ja elinkustannusten nousu. Nämä ovat koskettaneet voimakkaasti tavallisia ihmisiä.
– Nämä ovat saaneet ihmiset ehkä ajattelemaan enemmän itseään ja vähemmän muuta maailmaa. Tämä on syy sille, miksi vihreät ovat menettäneet asemiaan ja oikeisto jatkanut nousuaan, Müller pohtii.
Uutispodcast käsittelee yllättävää vaalitulosta.