Papinraitin asumisyksikön asunto numero 8 on nähnyt parempia päiviä.
Seinät on töhritty tussilla ja spraymaalilla. Lattialla ja säilytystasoilla on epämääräinen lajitelma ruiskuja ja muuta huumausainetarpeistoa. Seinää vasten nojaa pyöränraato.
Kaikkialla on törkyä.
Asunto numero 10 on tyhjennetty irtaimistosta. Seinillä on roiskeita. ”Maksa velat ni saat kamas takas!!!”, joku on kirjoittanut ikkunatasolle.
Ikkunat ja lukot ovat hajalla. Pihamaalla on jätteitä. Niitä on viskottu suoraan ikkunasta ulos.
Asunto 12 on yritetty hiljattain polttaa. Ulko-ovi on yhä hiiltynyt.
– Tuosta ulkopuolelta siihen laitettiin sanomalehtiä tai jotain sellaista ja sitten sytytettiin, kertoo viereisessä asunnossa asuva Mikko Saarnia.
Papinraitin asunnot on tarkoitettu päihdeongelmista kärsiville ihmisille. Toimintaa pyörittää Etelä-Karjalan hyvinvointialue.
Paikassa on ollut tarkoitus toteuttaa kehuttua suomalaista Asunto ensin -mallia, joka tähtää asunnottomuuden vähentämiseen. Kokeilua on rahoitettu EU:n ja valtion tukirahalla.
Todellisuudessa asukkaat ovat jääneet asumaan pitkälti keskenään purkukuntoiseksi luonnehdittuun rakennukseen. Papinraitilla on ollut runsaasti väkivaltaa ja myös hämäriä kuolemia.
Tapausta tuntevat kuvaavat sitä Suomen oloissa täysin poikkeukselliseksi.
Sosiaalityöntekijät ja lähiesihenkilöt ovat vuosien ajan raportoineet Papinraitin ongelmista ylemmäs johtoportaaseen.
Parannusta ei kuitenkaan ole tapahtunut.
Ylen MOT-toimitus selvitti asiakirjalähteiden ja haastatteluiden avulla, miten purkukuntoisen, pahamaineisen ja monessa yhteydessä vaaralliseksi todetun yksikön toiminta on saanut jatkua, vaikka sen ongelmat ovat olleet virkajohdon tiedossa.
Ongelmat tiedossa pitkään
Papinraitin yksikkö sijaitsee Lappeenrannan Joutsenossa, sivukadulla syrjässä katseilta.
Asukkaat ovat pääasiassa omillaan. Henkilökuntaa on paikalla harvoin, pari tuntia arkisin.
Asunnoissa on tilaa parillekymmenelle ihmiselle, mutta puolet niistä on jätetty tyhjilleen. Osa asunnoista on erittäin huonossa kunnossa.
Rakennuksen omistaa Lappeenrannan kaupunki, joka vuokraa sitä hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue puolestaan vuokraa rakennuksen asuntoja eteenpäin päihde- ja mielenterveysongelmaisille.
MOT on tavannut Papinraitin asukkaita ja heidän ystäviään muutamaan otteeseen kesän aikana.
Monet heistä kertovat tuntevansa turvattomuutta. Useimmat asukkaat eivät kuitenkaan halunneet puhua asiasta julkisesti.
34-vuotias Mikko Saarnia kertoo asuneensa Papinraitilla useita vuosia.
Saarnia on nähnyt siellä monenlaista, mutta pitää paikasta.
– Miun elämä on tosi rauhallista. Ei ole naapureista mitään valittamista.
Huolto voisi tosin pelata paremminkin. Saarnia kertoo, että hän on pyytänyt rikkinäisen lietensä korjaamista kolme vuotta, turhaan.
Hälytykset eivät mene palokunnalle
Papinraitin rakennuksen kunto on määritelty viranomaispapereissa heikoksi ja lähes purkukuntoiseksi.
Se on pahasti ränsistynyt. Esimerkiksi räystäät ovat ruostuneet lähes koko matkaltaan puhki.
Palotarkastuspöytäkirjojen mukaan rakennus on paloturvallisuusriski.
”Asukkaiden turvallisuus mahdollisen tulipalon varalta ei ole riittävällä tasolla…mahdollisen tulipalon sattuessa henkilövahingot voivat olla suuria.” (Palotarkastus 2022)
Pelastuslaitos on ollut huolissaan siitä, että asunnoissa tupakoidaan ja käytetään päihteitä.
Rakennuksessa ei ole automaattista sammutus- tai hälytyslaitteistoa tulipalon varalta. Osassa huoneistoista ei ole ollut edes perinteistä palohälytintä.
Tulipalon sattuessa pelastuslaitos ei saa välttämättä tietoa asiasta.
Näin tapahtui viime huhtikuussa, kun joku yritti sytyttää asunnon numero 12 tuleen. Asunnossa oli palohälytin, mutta sisällä ollut ihminen ei herännyt sen ääneen.
Palon sammutti paikalle saapunut vartija, joka sai asukkaan ulos rakennuksesta. Pelastuslaitos ei käynyt paikalla lainkaan, koska hälytys ei ohjautunut sinne.
Hyvinvointialueen mukaan palossa oli vakavan onnettomuuden riski.
Papinraitilla on ollut turvapuhelinjärjestelmä, joka hälyttää paikalle vartijan. Huoltoasiakirjojen mukaan järjestelmä ei kuitenkaan ole ollut aina toimintakunnossa.
”Turvapuhelinkeskuksen virtalähde-, antenni, ja modeemi varastettu. Mahdolliset palohälytykset eivät siirry minnekään.” (Huoltoraportti 9.12.2021)
Lukkoja ei korjata, koska se ehkäisee murtoja
Papinraitti on vaarallinen asukkailleen myös muilla tavoin.
Asuntoihin pääsee suoraan katutasosta. Ikkunoista moni on rikki. Sama koskee lukkoja ja ovia.
Useissa ovissa on voimankäytön jälkiä. Niitä on paikkailtu vanerilla, koska hyvinvointialue on linjannut, että uusia ei osteta korkean hankintahinnan takia.
Esimerkiksi velanperijällä on helppo työ murtautua sisään.
Yksikössä on sattunut useita väkivallantekoja. Muutaman viime vuoden aikana hämäriä kuolemantapauksia on ollut kaksi. Molemmissa tapauksissa kuolemia edelsi väkivalta. Toisen tutkinnan poliisi päätti, koska se katsoi, ettei pahoinpitely liittynyt asukkaan kuolemaan. Toisen tutkinta on kesken.
Yleisiin tiloihin pääsee kuka tahansa, koska niiden ovet ovat auki. Se johtaa ilkivaltaan. Viime marraskuussa joku kävi kiusallaan katkaisemassa talosta sähköt ja vedet.
”Käytännössä avoimet ovet kellarikerrokseen…Helppo ”murtautua” sisään jatkossakin.” (Huoltoraportti 13.11.2023)
Hyvinvointialue kertoi selvityksessään aluehallintovirastolle, että lukitsemattomat ovet ehkäisevät murtoja rakennukseen.
Aluehallintovirasto tyytyi selvitykseen. Tarkastaja ei käynyt paikalla, vaikka sosiaalityöntekijä oli ilmoittanut Papinraitin vaaroista.
”Asumisyksikön asumisilmapiiri on jatkuvan väkivallan ja ryöstetyksi tulemisen uhan alainen. Asuntoihin murtaudutaan toistuvasti.” (Epäkohtailmoitus aluehallintovirastolle 2023)
Asunnoissa on rikkoutuneita pistorasioita, kytkimiä ja vesihanoja. Vesiputkissa on huoltoasiakirjojen mukaan ollut lukuisia syöpymiä.
Puutteista on seurannut vesivahinkoja ja palovaaraa. Rakennuksessa on sisäilmaongelma, jonka vuoksi yksikön pihalle on tuotu kontti hyvinvointialueen työntekijöille.
Johtaja: Jos kyseessä olisivat vanhukset, ongelma olisi jo ratkaistu
Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen kertoo, ettei ole koskaan käynyt Papinraitilla. Kuvia hän on nähnyt.
– Sen kunto on äärimmäisen huono, hän sanoo.
Leskinen myöntää, että tässä jutussa mainitut ongelmat ja yksikön tila ovat olleet pitkään tiedossa.
– Se ei ole sellainen tila, jossa asumista voi jatkaa.
Leskinen on myös sitä mieltä, että Papinraitin asukkaat eivät saa riittävästi tukea. Henkilökunnan apua pitäisi olla tarjolla vuorokauden ympäri nykyisen parin arkipäivätunnin sijaan.
Miksi asialle sitten ei ole tehty mitään? Leskisen mukaan korvaavia tiloja on kyllä pyritty kaupungin kanssa löytämään, mutta se ei ole onnistunut.
– Ei ole yritetty tarpeeksi, koska vielä ei ole löydetty pysyvää ratkaisua. Mutta useita kertoja tästä on palaveerattu, ja asiaa on yritetty viedä eteenpäin.
Osasyynä on Leskisen mukaan not in my backyard -ilmiö. Päihde- ja mielenterveysongelmaisia ei haluta asumaan omaan naapuriin.
– Jos etsittäisiin 20 vanhukselle asumispaikkaa, niin tämähän olisi ratkaistu jo.
Lappeenrannan vs. kaupunginjohtaja Jari Iskanius vahvistaa, että korvaavia tiloja on yritetty etsiä ilman tulosta.
– Kritiikki on varmaan ihan aiheellista, hän sanoo.
Nyt muutto edessä
Papinraitti on ollut nykyisen kaltaisessa käytössä ainakin kymmenen vuotta. Viimeisen vuoden aikana siellä on kokeiltu kansainvälisesti kiiteltyä Asunto ensin -mallia.
Kokeilu liittyy laajempaan hankkeeseen, jossa on tarkoitus kehittää päihteiden käyttäjille matalan kynnyksen palvelukeskus. EU:n ja ministeriön hankerahaa tähän tarkoitukseen on saatu 600 000 euroa vuosille 2023-2025.
Sally Leskisen mukaan rahaa on kokeilun aikana käytetty Papinraitin osalta siihen, että henkilöstöä on ollut paikalla jokaisena arkipäivänä, kun aiemmin näin ei ollut.
Samaan aikaan kun tätä juttua tehtiin, hyvinvointialue tiedotti, että Papinraitin yksikkö suljetaan ensi syksynä.
Ratkaisua edelsi palotarkastus. Asukkaiden turvallisuutta ei enää voitu taata ilman kunnollisen hälytys- ja sammutusjärjestelmän asentamista.
Asukkaat siirtyvät väistötiloihin. Uusia pysyviä tiloja ei kuitenkaan ole löytynyt.
Yksi muuttajista on Mikko Saarnia. Hän on ollut asuntoonsa tyytyväinen. Papinraitti on puutteistaan huolimatta koti.
– Olen saanut elää omissa oloissani, Saarnia sanoo.
