Teknoreivit, joissa esiintyy elektronisen musiikin supertähti David Guetta.
Jalkapallo- ja e-urheilujoukkueita, joiden pelaajat ansaitsevat satumaisia summia.
Muotinäytöksiä, joissa näkyi tänä vuonna ensi kertaa naisvartaloa paljastavat bikinit.
Kaiken viesti on tämä:
Saudi-Arabiassa on hauskaa ja täällä on rahaa jaossa.
Maalla on ennennäkemätön visio olla maailman johtava talous- ja viihdekeskus.
Kansalaiset ja miljoonat turistit viihdyttävät itseään aavikkofestareilla ja urheilutapahtumissa. Tarjolla on futuristisia teknologiakaupunkeja ja luksustason hyvinvointipalveluita.
Tähän kaikkeen Saudi-Arabia tarvitsee muita maita. Siksi se houkuttelee sijoituksia ympäri maailmaa.
Maassa on kysyntää myös suomalaiselle teknologialle, suunnittelulle ja hyvinvointituotteille. Pohjolan puhdas kaura, lähdevesi ja hunaja kiinnostavat wellness-tietoisia kuluttajia.
Kiiltävä pinta on osin silmänlumetta. Todellisuudessa kyse on äärivanhoillisen diktatuurin eloonjäämistaistelusta.
Saudi-Arabia tietää, että saastuttavan öljyntuotannon aika on loppumassa. Sen on laitettava rahat tuottamaan muilla tavoin vaurautta, jotta yksinvaltainen hallinto pysyy kasassa.
Tällä keinotekoisella keitaalla länsimaatkin voivat rikastua, mutta samalla ne tukevat yhä yksinvaltaisemmaksi muuttuvan maan sortokoneistoa.
– Saudi-Arabia haluaa olla kansainvälisen talouden napa. Jos maahan tuodaan länsimaista rahaa, teknologiaa ja työntekijöitä, monarkian säilyminen on kaikkien intressissä. Se tuo kruununprinssille turvaa, sanoo London School of Economicsin vieraileva professori Madawi al-Rasheed.
Tämä juttu kertoo siitä, miten Suomikin omalta osaltaan edesauttaa kruununprinssin vallan jatkumista.
Saudi-Arabian kuningashuone nauttii rajattomasta vallasta. Kansan se pitää tyytyväisenä korkealla elintasolla ja julkisilla palveluilla, ja nyt myös arkielämän vapautumisella.
Leipää ja sirkushuveja kansalle siis.
Niitä maan kunnianhimoinen ja suosittu uudistusprojekti Saudi Vision 2030 lupaa entistä enemmän.
Megauudistusten keulakuva on kruununprinssi Muhammad bin Salman, 38.
Prinssi tunnetaan lyhenteellä MBS. Hän uudistaa maata ja keskittää valtaa itselleen.
Prinssi on houkutellut maahan huipputähtiä isolla rahalla. Kuvassa jalkapalloilija Cristiano Ronaldo.
Ronaldo pelaa saudien Al-Nassr -seurassa. Promokuvassa hän esiintyi saudien perinnevaatteissa maan kansallispäivänä syyskuussa 2023.
Suositulla kruununprinssillä on kova paine kehittää maata.
– MBS on laittanut poliittisen pääomansa lähes kokonaan tähän projektiin, joten sen on pakko onnistua, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mohammed Hadi.
Mahdollisuuksista on kiinnostunut myös Suomi. Saudi-Arabia on Suomen tärkein vientikohde Persianlahden alueella.
Ministeri Tavio: Rohkeasti maahan
Viime syksynä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) vieraili maassa ja väläytti mahdollisuutta suorasta lentoreitistä Helsingistä pääkaupunkiin Riadiin. Asiasta hän kertoi Saudi-Arabian hallintoa myötäilevän paikallismedian haastattelussa.
Tavio sanoo Ylen haastattelussa, että Saudi-Arabiassa olisi Suomelle tarjolla jopa miljardin euron vientimarkkinat. Tällä hetkellä vienti on 400 miljoonan euron luokkaa, joten kasvuvaraa on huikeasti.
– Suomi pyrkii ennen kaikkea kasvattamaan omien yritystensä vientiä, jotta me saamme rahaa hyvinvointivaltiomme ylläpitoon. Saudi-Arabia on kasvumarkkina, johon meidän kannattaa rohkeasti mennä.
Alla olevalla videolla Tavio perustelee, miksi Suomi käy kauppaa myös epädemokraattisten maiden kanssa.
Tavio sanoo uskovansa, että suomalaisten yhteistyö ja kaupankäynti Saudi-Arabian kanssa tukee osaltaan maan liberalisoitumista.
– Ei välttämättä demokratisoitumista, en ehkä puhuisi siitä. Mutta Visio 2030 -hankkeeseen kuuluu meidän kannalta mieluisia tavoitteita, kuten naisten oikeuksien parantamista, Tavio sanoo.
Prinssi tuhoaa vastustajansa
Kukoistavan kasvun keitaalla on paljon synkempi puoli.
Mielipidevankeja. Pidätyksiä somepostausten vuoksi. Epäreiluja oikeudenkäyntejä. Kidutusta. Teloituksia. Siirtolaisten ampumista rajalla. Näitä ovat dokumentoineet muun muassa Yhdysvallat, EU sekä monet isot ihmisoikeusjärjestöt.
Samalla kruununprinssi MBS on keskittänyt yhä enemmän valtaa itselleen.
Tästä saatiin esimakua jo vuonna 2017, kun prinssi telkesi satoja maan poliittisen ja bisneseliitin edustajia riadilaiseen loistohotelliin puhdistaakseen pöydän kilpailijoista. Hän on myös täyttänyt maan asevoimat itselleen uskollisilla upseereilla ja siirtänyt uskonnollisten johtajien valtaa itselleen.
– Oppositioon kohdistuva vaino on jopa ennennäkemättömällä tasolla Saudi-Arabiassa, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistolta.
Vaino ulottuu myös ulkomaille.
Äärimmäinen esimerkki on hallintoa kritisoineen, Yhdysvalloissa asuneen toimittajan Jamal Khashoggin tapaus. MBS hyväksyi Yhdysvaltojen mukaan henkilökohtaisesti Khashoggin paloittelumurhan Istanbulin saudikonsulaatissa vuonna 2018.
Maan karu todellisuus on tiedossa suomalaisten yritysten edustajilla. Mutta se ei ole este.
– Saudi-Arabia on autoritaarinen diktatuuri. Se pitää aina muistaa. Yhtä aikaa se on erittäin vauras maa, joka investoi paljon tulevaisuuteen. Siellä on yrityksille paljon mahdollisuuksia osallistua tähän rakennustyöhön, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Kiinaan ja Venäjään verrattuna Saudi-Arabian yhteiskunta ja bisnesmaailma on Romakkaniemen mukaan kehittymässä avoimempaan ja vapaampaan suuntaan. Hänkin mainitsee parannukset naisten oikeuksiin.
Venäjän ja Kiinan kohdalla länsimaat uskoivat aiemmin, että taloudellinen yhteistyö edistäisi myös demokratiaa maissa. Kävi päinvastoin. Venäjä aloitti hyökkäyssodan ja kiihdytti omien kansalaistensa sortoa. Kiina käyttää huipputeknologiaa kansalaistensa valvomiseen.
Saudi-Arabian kohdalla länsimaat eivät usko, että maa muuttuisi demokratiaksi. Odotetut muutokset ovat vaatimattomampia ja liittyvät arkielämän vapautumiseen.
Naiset saivat muutama vuosi sitten oikeuden ajaa autoa sekä monia muita parannuksia asemaansa aiempaan nähden. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan uudistukset ovat tosin osittain silmänlumetta ja sukupuolten tasa-arvoon on vielä pitkä matka.
Professori Juusola esittää kritiikkiä myös uudistusten motiiveista.
Hänen mukaansa pieni eliitti päättää kaikista uudistuksista. Näin ne eivät pääse karkaamaan yksinvaltiaan käsistä.
– Jos kansalainen tai ryhmä kansalaisia esittäisi samoja ajatuksia esimerkiksi naisten aseman parantamisesta, kuin mitä sisältyy tähän uudistusohjelmaan, he joutuisivat vainon tai rangaistuksen kohteeksi, Juusola sanoo.
Esimerkiksi naisten oikeutta ajaa autoa vaatineet aktivistit joutuivat vankilaan ennen kuin prinssi MBS esitteli kyseisen lakiuudistuksen.
Naisten oikeuksia näyttävästi parantamalla saudit joka tapauksessa houkuttelevat länsimaita maahan.
Suomen ja Saudi-Arabian edustajat tapaavat toisiaan säännöllisesti.
Ministeri Tavio kävi Riadissa viime syksynä, ja tänä vuonna siellä ovat käyneet elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) ja entinen ulkomaankauppaministeri, eduskunnan Saudi-Arabia-ystävyysryhmän puheenjohtaja Ville Skinnari (sd.). Viimeksi toukokuussa suomalaisministerit isännöivät Helsingissä Saudi-Arabian liikenneministeriä.
Maassa on toiminut jo pidempään useita suomalaisia teollisuus- ja IT-alan yrityksiä. Suomen valtio tukee uusien yritysten pääsyä maahan.
Kasvavaa kiinnostusta on kuluttajille suunnattuihin tuotteisiin ja palveluihin. Kuluttaminen kiinnostaa maan kasvavaa nuorta väestöä, kirjoitti suurlähettiläs Anu-Eerika Viljanen taannoisessa katsauksessaan Saudi-Arabian markkinamahdollisuuksiin.
Suomalaisia tuotteita halutaan markkinoida ostovoimaisille saudikuluttajille mielikuvilla terveydestä, puhtaudesta ja luonnonmukaisuudesta. Esimerkiksi suomalaiselle lähdevedelle, kauralle ja hunajalle löytyy kysyntää.
Professorit: Suomi osallistuu diktatuurin ylläpitämiseen
Sauditaustainen brittiprofessori muistuttaa, että maassa ei ole oikeusvaltiota nimeksikään.
– Onnea vaan länsimaisille yrityksille, jotka haluavat siellä käydä kauppaa. Saudi-Arabia ei kunnioita ihmisoikeuksia, mutta yritykset ovat siitä huolimatta valmiita investoimaan sinne suurien voittojen toivossa, Madawi al-Rasheed sanoo.
Al-Rasheed tunnetaan Saudi-Arabian hallinnon tiukkana kriitikkona. Hän syyttää länsimaita kaksinaismoralismista, kun ne valikoivat missä maissa huonot ihmisoikeudet ovat este kaupankäynnille.
Venäjän kanssa välit on laitettu pitkälti poikki. Kiina-riippuvuudesta irti pyrkiminen on länsimaiden, myös Suomen hallituksen, julkilausuttu tavoite. Samaan aikaan Saudi-Arabian kanssa tiivistetään välejä.
Al-Rasheedin mukaan länsimaiden pitäisi vaatia Saudi-Arabialta ihmisoikeuksien kunnioittamista kaupankäynnin vastineeksi. Professori Juusolan mukaan tällaista ei näytä tapahtuvan.
– Länsimaat eivät aseta Saudi-Arabialle minkäänlaisia todellisia ehtoja yhteistyölle. Nämä ehdot ovat lähinnä sanahelinää, Juusola sanoo.
Hän muistuttaa, että uudistusten perimmäinen tarkoitus on taata saudimonarkian vallan jatkuminen. Siispä länsimaat osallistuvat välillisesti diktatuurin tukemiseen.
– Kyllähän ne tietysti osallistuvat, sitä ei voi kiistää. Tällainen yhteistyö vahvistaa eliitin valtaa ja ylläpitää sortojärjestelmää, jolle se pohjautuu, Juusola sanoo.
Keskuskauppakamarin Romakkaniemi sanoo, ettei lähde spekuloimaan ”kruununprinssin korvien väliin syviä motiiveja” uudistuksille, vaan lähestyy asiaa käytännönläheisemmin.
Hänen mielestään mahdollisuudet kehittyä demokraattisemmaksi yhteiskunnaksi paranevat sitä mukaa, kun yritykset ja ihmiset saavat toimia vapaammin.
– Tällaisessa autoritaarisessa maassa kaikki vapaus, jota kansalaiset saavat, on kehitystä parempaan suuntaan riippumatta motiiveista. Minä näen sen pikemminkin mahdollisuutena, Romakkaniemi sanoo.
Muutkin elinkeinoelämän edustajat kertovat Ylelle taustakeskusteluissa uskovansa, että ihmisten vapaus maassa lisääntyy vuosi vuodelta – ainakin arkielämän tasolla.
Poliittiset oikeudet ovat sitten toinen asia. Ministeri Tavio ei innostu ottamaan harteille vastuuta Saudi-Arabian hallintojärjestelmästä.
– Katsoisin itse, että on jokaisen maan omasta toiminnasta riippuvaista, millaisen valtiojärjestelmän he valitsevat, hän sanoo.
Alla olevalla videolla Tavio puhuu meneillään olevasta murroksesta kansainvälisessä kaupankäynnissä.
Samaan laajempaan kehityskulkuun viittaa myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mohammed Hadi.
Alla olevalla videolla hän kertoo, miten ihmisoikeuskysymykset ovat siinä jääneet länsimaille toissijaisiksi.
Euroopalle asetelma on kiusallinen.
– Eurooppa on pitkään mainostanut itseään humanitaarisena suurvaltana. Nyt joudutaan yhä ylläpitämään tätä samaa puhetta, mutta todelliset teot ovat toisenlaisia, ja se on kyseenalaista, Hadi sanoo.
Lähteet: Reuters, AFP
Alkuvideon kuvalähteet: CCTV, ENTNW, Reuters. Vaihtokuvien lähde: AOP.