Ulkomailla matkustaessa maistellaan usein paikallisherkkuja, mutta saman voi toteuttaa myös ympäri Suomea matkaillessa.
Puoli seitsemän kävi testaamassa perinteisiä paikallisherkkuja eri puolilla Suomea. Paikallisilla on usein vahva mielipide siitä, miten, missä ja milloin oman alueen erikoisuus kuuluu syödä.
Päivä käyntiin possolla
Aidoin kotkalainen tapa aloittaa kesäaamu on suunnata torikahville. Kuuman kupposen seuraksi kuuluu ehdottomasti syödä posso.
Posso on kotkalainen makea perinneherkku, joka on valmistettu ohuesta taikinasta ja täytetty omenahillolla.
Ulkopaikkakuntalainen saattaa alkuun luulla possoa perinteiseksi munkkipossuksi, mutta ainakin jos kotkalaisilta kysyy, aito posso ja teollinen possu ovat tyystin kaksi eri asiaa.
Mikäli makeahammasta ei kolota, löytyy torilta myös possotaikinasta valmistettuja lihapiirakoita. Kumman tahansa valitset, kuuluu herkku nauttia heti tuoreeltaan paperipussista.
Sekä possot että possotaikinasta valmistetut piirakat ovat todella suosittuja, joten päiväretkeläisen on syytä aloittaa kaupunkikierros torilta. Iltapäivällä myydään jo ei-oota.
Ulkoruokailua taksimiehen tapaan
Paikallisilla grillikioskeilla on myynnissä usein omia erikoisuuksiaan tai nimikkoannoksia. Jyväskyläläiset tietävät taksarin, mutta ulkopaikkakuntalaisille tämä suolainen yöpurtava on vähemmän tuttu.
Kaupunkilaisten suosima, 1970-luvulta toiminut Grilli 21 tarjoaa hampurilaisten, lihapiirakoiden ja makkaroiden lisäksi juuri tätä taksaria eli taksimiehen annosta. Annoksen saa tilattua perinteitä kunnioittaen kaikilla lisukkeilla eli sinapilla, ketsupilla, salaatilla, kurkkusalaatilla, sipulilla ja majoneesilla.
Myyntiin sen otti yli 50 vuotta sitten grillin nykyisen omistajan Mirva Susanna Mäkisen miehen Markku Mäkisen mummo Margit Mäkinen.
– Häni oli grillialan pioneereja ja toi grilliruuan osaksi jyväskyläläistä ruokakulttuuria. Muualla päin Suomea ruoka-annos tunnetaan muun muassa nimillä ”sitä sun tätä”, makkispekkis ja makkaraherkku.
Jyväskylässä lippagrilllejä on kaksi, joista toinen sijaitsee Jyväskylän Yliopiston vieressä. Terassilta voi ruokaillessa katsella ohikulkevia opiskelijoita ja ihailla vierellä olevaa kaupungin puistoa.
Rössy haastaa modernin syöjän
Suomalaisiin perinneruokiin lukeutuvat muun muassa mutti ja piimävelli, mutta Oulun kauppahallissa herkutellaan rössypotuilla tiistaisin ja torstaisin.
Rössy eli veripalttu on perinteinen pohjoispohjalainen ruokalaji. Veren lisäksi tämä tumma, täyteläinen pöperö saa makunsa kaljasta, sipulista ja ruisjauhoista.
Rössy on esimerkki siitä, kuinka perinteisessä suomalaisessa keittiössä ei anneta minkään mennä hukkaan, vaan kaikki raaka-aineet hyödynnetään viisaasti.
Rössyn muhjuinen koostumus voi olla ensikertalaiselle haaste, mutta sen kokeileminen on sukellus suomalaiseen sieluun ja historiaan. Se kertoo tarinaa selviytymisestä, kekseliäisyydestä ja yhteisöllisyyden voimasta.
Mitä herkkua sinun paikkakunnallasi syödään? Mikä on oikea tapa nauttia se?