160 vuotta vanhan Vaasan vankilan matkaselli on ahdas, kolkko, epäsiisti.
Vessan oveen joku on kokeillut voimiaan, ja rautaisissa kerrossängyissä kulahtaneet patjat ja kellertyneet petivaatteet odottavat vankeja.
Matkasellien petipaikoilla saisi pyörähtää korkeintaan viikon ennen osastolle pääsyä.
Tutkintavanki, ”Jöpöksi” kutsuttu Joni makasi siellä peräti viisi viikkoa.
Matkasellissä vanki istuu käytännössä 23 tuntia vuorokaudesta.
Suosituksen mukaan vangin pitäisi päästä sellin ulkopuolelle vähintään kahdeksaksi tunniksi, mikä ei toteudu usein myöskään varsinaisilla osastoilla.
– Vankitovereissa huomaa jo turhautumista. Ahtaus tuo jännitteitä. Kun samaan selliin laitetaan kuusikin ukkoa pitkäksi aikaa, niin voi laskea, milloin siellä kemiat törmäävät, Joni sanoo.
Tämä on yksi suljettujen vankiloiden ongelma juuri nyt: tilaa ei ole, mutta lisää vankeja virtaa koko ajan sisään. Johonkin heidät on sijoitettava.
Suomen suljettujen vankiloiden lisäksi myös avo- ja tutkintavankilat ovat täynnä. Avovankiloiden täyttöaste on Rikosseuraamuslaitoksen mukaan historiallisen korkea, peräti 90 prosenttia.
Viime vuodesta vankien määrä on kasvanut 200:lla, joista seksuaalirikoksen päärikoksena tehneitä on noin kolmannes.
Seksuaalirikoslain uudistus astui voimaan viime vuonna. Myös 2019 muutettu tutkintovankeuslaki on lisännyt vankien määrää suljetuissa vankiloissa, koska tutkintavangit on siirrettävä nopeammin poliisilaitoksilta suljettuun vankilaan.
Tutkintavanki Joni ei ole epäiltynä seksuaalirikoksesta.
Hän kertoo saaneensa tutkintavangille kuuluvat palvelut, mutta esimerkiksi anomusten käsittely on viivästynyt.
– Totta kai tulee turhautumista epätietoisuudesta, kun vanki itse ja perhe joutuvat odottelemaan päätöksiä, Joni miettii.
Lähivuosina lisäystä vankimääriin on jopa 350, mikäli hallituksen kaavailemat lakimuutokset ja rangaistusten kiristäminen menevät läpi.
Samaan aikaan henkilökunnan määrä ei ole kasvanut.
Suljetun vankilan ylitäyttö on turvallisuusriski, mutta sillä on myös yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Vankilassa on tähän asti pyritty auttamaan vankeja pysymään vapauduttuaan kaidalla tiellä. Nyt se jää välttämättömien asioiden, kuten vankikuljetusten, valvonnan, ulkoilujen ja perhevierailujen järjestämisen, jalkoihin.
Kommentit kiven sisältä
Rikosten uusimisriski on jo nyt korkea, lähes 60 prosenttia.
Tulevaisuudessa siviiliin voi vapautua nykyistä enemmän vankeja, joita ei ole ehditty sinne kuntouttaa.
Vankimäärän kasvaessa yhä suurempi osa vangeista jää ilman palveluita, joita heidän tulisi saada, sanoo Pohjanmaan ja Keski-Suomen rikosseuraamuskeskuksen johtaja Tuula Tarvainen.
Vaasan vankilassa 15 vuotta kuntouttamistyötä erityisohjaajana tehnyt Jaana Ahonen sanoo, että palveluja ohjataan nyt motivoituneille vangeille.
Kaikki toki eivät kuntoutusta tai palveluja edes halua, mutta silloin on vaikea päästä kiinni vankeuteen johtaneisiin syihin.
Vanki on vankeuslain mukaan myös velvollinen osallistumaan vankilan järjestämään tai hyväksymään toimintaan. Se voi olla työntekoa, opiskelua tai muuta vangin valmiuksia edistävää toimintaa.
Joko vankilatkin rikkovat lakia?
Vankilatoiminta ja vankien oikeudet ovat tarkoin lailla säädeltyjä.
Vankeuslain mukaan vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämään edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan.
Vankilan olot on järjestettävä vastaamaan yhteiskunnan elinoloja niin pitkälle kuin se on mahdollista.
Vangeille pitää tehdä rangaistusajan suunnitelma, jossa määritellään mahdollisuus työtoimintaan, opiskeluun ja vapaa-aikaan sekä esimerkiksi perhetapaamisiin ja puheluihin.
Joudutaanko vankiloissa siis rikkomaan lakia?
– Pyrimme edelleen täyttämään lain velvoitteet. On kuitenkin niin, että rangaistusajan toimintojen järjestäminen ja erilaisten lupa-asioiden käsittely viivästyvät. Joudumme priorisoimaan työtä, tinkimään laadusta ja kohdentamaan esimerkiksi uusintarikollisuuteen vaikuttavaa työskentelyä entistä tarkemmin, Tuula Tarvainen sanoo.
Kartalla kymmenen suurimman vankilan paikkatilanne 16.6.2024. Saat lisätietoja klikkaamalla paikkakunnan nimeä.
Taulukosta näkee, kuinka paljon suljetussa vankilassa on paikkoja yhteensä ja kuinka monta vankia siellä on kirjoilla 16.6.2024.
Oikeusministeri: Vankila on seuraamuslaitos
Hallitus pyrkii koventamaan ja lisäämään rangaistuksia. Siihen pyritään esimerkiksi tiukentamalla ase- ja jengirikollisuuslakeja.
Oikeusministeri Leena Meri (ps.) sanoo, ettei vankiloiden vaikea tilanne tule yllätyksenä. Ministerin mukaan ongelmat ovat syntyneet pitkällä aikavälillä ja niihin on jo reagoitu lisämäärärahalla ja -resursseilla.
Meri myöntää, että vankiloiden mahdollisuudet järjestää kuntoutusta ovat rajalliset. Hän kuitenkin näkee, että Rikosseuraamuslaitoksen ensisijainen tehtävä on rangaistusten toimeenpano.
– Vankilaan joudutaan, kun on tehty rikos. Kenenkään ei ole pakko tehdä rikoksia, Meri vastaa Ylelle sähköpostitse.
Rikosseuraamusalan tutkintokoulutuksen aloituspaikkojen määrä on kaksinkertaistettu 120:een. Lisäksi uusia vankiloita on tulossa Vaalaan, Vantaalle ja Ouluun.
Tulevaisuus huolettaa vartija Juuso Sirkolaa.
– Työ on paljon kuormittavampaa kuin aikaisemmin. Jos henkilökuntaa ei ole tarpeeksi pyörittämään arkea ja vankeja tulee lisää joka suunnasta, pitää miettiä, kuinka sitä jaksaa, Sirkola lopettaa.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla:eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
Artikkelia korjattu 28.6.2024 klo 12:11: Korjattu vankilakarttaan Kylmäkosken vankilan sijainti.