Poliisin keinot uhrien henkilöllisyyden selvittämiseksi ovat rajalliset laajoissa lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikossarjoissa.
Näin kertoo rikoskomisario, tutkinnanjohtaja Petri Lamppu Lounais-Suomen poliisista. Hän viittaa laajaan seksuaalirikossarjaan, jossa uhrina on yli 200 alaikäistä henkilöä ympäri Suomea.
– Kaikkien uhrien henkilöllisyyttä ei useinkaan ole pystytty selvittämään tällaisissa isoissa rikossarjoissa, Lamppu sanoo.
Teot ovat tapahtuneet vuosina 2022–2023 Omegle-nimisessä videochatpalvelussa, jossa keskusteluita pystyi käymään anonyymisti. Palvelu suljettiin marraskuussa 2023.
Tunnistamattomia uhreja on 177, ja heistä suurin osa on alakouluikäisiä tyttöjä. Omegle-palvelu oli kansainvälinen, mutta poliisilla ei tällä hetkellä ole tiedossa, että uhreja olisi ulkomailla.
Yksityisyyden suoja on vahva
Tällä hetkellä poliisi toivoo yhteydenottoja vanhemmilta, mikäli on epäilys lapsen joutumisesta kyseisen rikossarjan uhriksi.
– He kaikki ovat asianomaisia tässä jutussa ja oikeutettuja vahingonkorvauksiin, Petri Lamppu sanoo.
Jos mahdollisia uhreja ilmoittautuu, poliisi pystyy todentamaan henkilöllisyyden vertaamalla teko-aikaisia valokuvia omaan materiaaliinsa. Lampun mukaan poliisin hallussa olevat kuvat ovat hyvälaatuisia.
– En ole kovin optimistinen siinä, että tätä kautta heidät löydämme, mutta se jäi lopulta ainoaksi vaihtoehdoksi. Tässä nähdään nyt se, onko tällaisella yhteydenottopyynnöllä mitään saavutettavissa Lamppu sanoo.
Lampun mukaan poliisi selvitti, olisivatko he voineet julkaista sellaisia valokuvia, jossa lapsen kasvot olisi häivytetty. Tällaisista kuvista vanhemmat olisivat mahdollisesti voineet tunnistaa taustalta jonkun pienen yksityiskohdan ja liittäneet sen omaan kotiinsa.
Teknisesti tämä olisi ollut täysin mahdollista, mutta yksityisyyden suojan vuoksi esitys hylättiin.
– Kun puhutaan arkaluontoisista rikosasioista, yksityisyyden suojaa pitää varjella erityisen hyvin. Riskinä oli, että kuvan olisi voinut tunnistaa joku perheen ulkopuolinen henkilö.
Lamppu kertoo kyseenalaistaneensa päätöstä kuvien käytöstä. Hänen mukaansa vastaavanlaisia kuvia on käytetty uhrien tunnistamisen apuna esimerkiksi Australiassa.
– Toivoisin tästä kyllä meillä keskustelua, sillä teknisesti tämä olisi ollut mahdollista toteuttaa. Tässä pitäisi miettiä riskien ja hyödyn suhde.