Hallitus haluaa purkaa työttömien oleskeluluvat kolmessa kuukaudessa – työelämäjärjestöt älähtivät: ”Liian lyhyt aika”

Järjestöjen mukaan kolme kuukautta on liian lyhyt aika etsiä uutta työtä.

Työntekijät laittamassa Dianapuiston istutuksia kuntoon Helsingissä.
Uuden lakiesityksen mukaan työttömäksi jääneen ulkomaalaisen oleskelulupa purettaisiin, jos hän on ollut kolme kuukautta työttömänä. Samalla työnantajalle tulisi ilmoitusvelvollisuus Migriin. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • Anni Kavander

Elinkeinoelämän järjestöt kritisoivat hallituksen esittämää, niin sanottua kolmen kuukauden työttömyyssääntöä.

Hallitus on hiljattain lähettänyt lakiesityksensä lausuntokierrokselle. Siinä esitetään, että työttömäksi jääneen ulkomaalaisen oleskelulupa purettaisiin kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.

Asia koskisi vain työn perusteella saatua oleskelulupaa, eikä esimerkiksi pysyviä oleskelulupia.

Suoja-aikaa pidennettäisiin tietyin perustein kuuteen kuukauteen. Tämä koskisi esimerkiksi erityisasiantuntijoita ja start-up-yrittäjiä sekä niitä, jotka ovat työskennelleet maassa yli kaksi vuotta.

Jatkossa työnantajan tulisi ilmoittaa työsuhteen ennenaikaisesta päättymisestä Maahanmuuttovirasto Migriin.

Tilanteet voivat olla kohtuuttomia

Työelämän järjestöt kritisoivat hallituksen määrittämiä työhaun suoja-aikoja ja vaativat niitä pidennettäviksi.

Järjestöt kertovat näkemyksiään yhteisessä kannanotossa. Sen ovat laatineet Keskuskauppakamari, EK, Palta, Neogames Finland ja Suomen startup-yhteisö.

Järjestöjen mukaan valtaosa maahan muuttaneista työttömistä työllistyy uudelleen kohtuullisessa ajassa, keskimäärin jopa kantasuomalaisia työttömiä paremmin.

Kolme kuukautta on silti liian lyhyt aika uuden työn etsimiseen.

– Siinä ajassa vain puolet on aloittanut uudessa työssä. Kuuden kuukauden jälkeenkin joka neljäs etsii vielä työtä, kannanotossa sanotaan.

Järjestöjen mielestä esitys ei huomioi esimerkiksi yrittäjäksi siirtymiseen kuluvaa aikaa, lomakausia tai suhdannetilanteita.

– Lisäksi ihmisillä on erilaisia perhetilanteita, eikä ketään tulisi jättää kohtuuttomaan tilanteeseen.

Työttömien jahtaamista

Työttömän oleskelulupa voidaan purkaa myös nykylaissa, mutta sille ei ole asetettu aikamääreitä.

Ministeriön mukaan työsuhteiden päättymistä ei ole myöskään valvottu järjestelmällisesti. Tähän haetaan muutosta työnantajan ilmoittamisvelvollisuudella, jota elinkeinoelämän järjestöt myös vastustavat.

Järjestöt tulkitsevat, että ilmoitusvelvollisuus kasvattaa työnantajan byrokratiarasitetta ja kuormittaa Migrin resursseja.

– Migrin niukkenevat resurssit tulisi käyttää maahantulon sujuvoittamiseen ja oleskelulupien nopeampaan käsittelyyn eikä hetkellisesti työttömäksi jääneiden ihmisten jahtaamiseen, kannanotossa todetaan.

Järjestöt huomauttavat, että työperusteinen maahanmuutto on välttämätöntä Suomen taloudelle.

– Työhöntuloa ja kiinnittymistä Suomeen tulee tukea eikä rajoittaa.