Eeva-Liisa Juurijärvellä, 60, on maailman paras työ. Tämä on asia, jonka hän mainitsee haastattelun aikana useaan kertaan.
Juurijärvi on varhaiskasvatuksen opettaja Hämeenkyrön Kirkonkylän päiväkodissa.
Tänään maailman parhaassa työpaikassa on edessä metsäretki lasten kanssa, joita Juurijärvi kutsuu höpönassuiksi. Metsässä leikitään piilosta, rakennetaan majaa ja ihmetellään muurahaispesiä.
Videolla Eeva-Liisa Juurijärvi kertoo, mikä työssä lasten kanssa on parasta.
Juurijärvi rohkaisee lapsia itsensä ylittämiseen ja hassutteluun.
Matkalla metsään hän kannustaa lapsia juoksemaan mäen päälle niin nopeasti kuin he jaloistaan pääsevät ja nappaamaan maassa kököttävän kotilon käteen lähempään tarkkailuun.
Ennen kaikkea hän haluaa luoda lapsille sellaisen ilmapiirin, että he voivat olla juuri sellaisia kuin ovat – vahvuuksineen ja tuen tarpeineen.
Tätä kaikkea Juurijärvi kutsuu Peppi Pitkätossu -pedagogiikaksi. Se on lähestymistapa, joka näkee lapsen positiivisen kautta ja tuo Juurijärven mukaan iloa niin päiväkodin lapsille kuin aikuisille.
Juurijärvi suhtautuu varhaiskasvatukseen intohimolla. Hän haluaa kertoa työnsä hyvistä puolista, koska rakastaa työtään, mutta myös siksi että alalle saataisiin enemmän työntekijöitä.
– Varhaiskasvatuksesta uutisointi on ollut aika negatiivista ja toki haasteita on. Toisaalta olisi hyvä puhua kaikesta siitä ihanuudesta, mitä päiväkodin arjessa on.
Koulutettuja työntekijöitä vaikea saada päiväkoteihin
Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen työntekijöistä on huutava pula ympäri Suomen. Viime vuonna tehdyn kuntien työvoimaennusteen mukaan lastentarhanopettajista oli noin 6 000 osaajan vaje maanlaajuisesti (Keva).
Yle kysyi yhdeksästä kaupungista ympäri Suomen, miten monelle varhaiskasvatuksen työntekijälle on tarve. Kyselyyn vastasi Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Oulu ja Rovaniemi.
Joensuu oli kaupungeista ainoa, joka on saanut rekrytoitua tarvitsemansa varhaiskasvatuksen työntekijät.
Ongelmia kaupungeilla on erityisesti kelpoisten työntekijöiden saamisessa. Esimerkiksi Helsingin päiväkodeissa helmikuussa 2024 varhaiskasvatuksen opettajien kokonaisvaje oli yhteensä 47,5 prosenttia.
Henkilöitä, joilla ei ole tehtävän mukaista kelpoisuutta, oli 1 064. Avoinna olevia tehtäviä, joita hoidettiin esimerkiksi vuokratyövoimalla, oli yhteensä 164.
Rovaniemellä oli kevään aikana haettavana 54 varhaiskasvatuksen opettajan toimea, joista kymmenen paikkaa saatiin täytettyä kelpoisilla hakijoilla.
Monessa kaupungissa tilanne on se, että hakijoiden puutteen vuoksi esimerkiksi lastenhoitajat tekevät opettajan sijaisuuksia määräaikaisilla sopimuksilla.
Esimerkiksi Vantaalla on tällä hetkellä yhteensä 383 varhaiskasvatuksen opettajan paikkaa, johon etsitään kelpoista työntekijää tai jota hoitaa tällä hetkellä ei-kelpoinen työntekijä.
Myös Kuopioon on haettu kevään aikana kymmeniä varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja ja läheskään kaikkiin tehtäviin ei ole saatu kelpoisia hakijoita.
”Vaaditaan rakentamaan linna, mutta annetaan kaksi kakkosnelosta käteen”
Kiire ja työntekijäpula nousevat usein esiin, kun puhutaan varhaiskasvatuksessa työskentelystä. Matalaa palkkaa unohtamatta.
Sen pitäisi Eeva-Liisa Juurijärvenkin mielestä olla korkeampi, mutta yhtä tärkeäksi asiaksi hän nostaa nuorten, juuri alalle tulleiden tukemisen.
Uudet työntekijät jäävät päiväkotien arjen tuoksinassa välillä liian yksin.
– Pitäisi olla mentoritoimintaa ja opastusta käytännön työhön. Ei pelkkää teoriaa, vaan sen opettamista, miten lapsi kohdataan ja nähdään aidosti.
Yhteiskunnallisella tasolla tärkeintä Juurijärven mukaan olisi se, että päättäjät näkisivät varhaiskasvatuksen arvon. Laadukas varhaiskasvatus on lakisääteinen palvelu, mutta resursseja ei ole siihen tarpeeksi.
– Päättäjien viesti varhaiskasvatukseen tuntuu siltä, että vaaditaan rakentamaan linna, mutta annetaan kaksi kakkosnelosta käteen.
Juurijärvi ajattelee, että laadukas varhaiskasvatus on tärkeää erityisesti lapsen itsensä vuoksi.
Se on lapsen ja lapsuuden arvostamista sekä halvin ennaltaehkäisevä palvelu syrjäytymisen ehkäisyyn. Varhaiskasvatus on monille lapsiperheille ainoa säännöllisesti saatavilla oleva turvaverkko.
– Se on erityisen tärkeää juuri niille lapsille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa yhteiskunnassamme. Lämmin ja turvallinen syli voi olla pienen lapsen päivän pelastus.
Tärkeintä on leikki
Metsäretki on lopuillaan. Nyt on aika istahtaa alas puunrungolle keskustelemaan lasten kanssa siitä, mikä päiväkodissa on parasta.
6-vuotiaan Ilmari Mattilan mielestä tuoleista ja peitoista rakennetut majat. 5-vuotias Enni Kaipila pitää eniten kotileikeistä.
Metsäretkilläkin mukavinta lasten mielestä on leikki. Tällä kertaa metsässä on leikitty hippaa ja piilosta.
Entä minkälainen on lasten mielestä hyvä päiväkodin aikuinen? Hetken mietittyään 6-vuotias Oliver Potila vastaa: ”Eeva-Liisa”