Analyysi: Ukrainalaisten majoittaminen on riskitöntä bisnestä – Migri on maksanut SPR:lle ja yrityksille miljoonia

Migri on maksanut vastaanottopalveluiden tuottajille 8 prosentin voittoa. Malli ei kannusta kustannustehokkuuteen.

Huone vastaanottokeskuksessa.
Huone ukrainalaisille Luonan Nihtisillan vastaanottokeskuksessa Espoossa. Migri teki kilpailuttamatta hankintapäätöksiä keskuksen palveluista runsaalla 30 miljoonalla eurolla kahdessa vuodessa. Kuva: Matti Myller / Yle
Riku Roslund.
Riku Roslundtoimittaja

Ylen MOT-toimituksen selvityksen mukaan Migri on ostanut sadoilla miljoonilla euroilla vastaanottokeskusten palveluita ilman kilpailutusta. Ukrainalaispakolaisten majoittaminen on ollut eniten sopimuksia saaneille toimijoille tuottoisaa liiketoimintaa.

Migri on korvannut toimijoille kaikki suorahankintoina tehtyjen vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuneet kulut. Niitä koituu muun muassa kiinteistöistä, ruuasta, palkoista ja sote-palveluista.

Tämän päälle se on maksanut kumppaneilleen hallintokulukorvausta, jonka suuruus on ollut 5–8 prosenttia kunkin vastaanottokeskuksen hyväksytystä budjetista.

Kuvakaappaukset Maahanmuuttoviraston asiakirjoista. Asiakirjoissa mainitaan mm.: "Hallintokulukorvauksena maksetaan 8 % mikäli yksikön hyväksytyn hallintokulukorvauksen määräytymissumman toteuma on enintään 6 000 000 euroa toimintavuoden aikana. Mikäli hallintokulukorvauksen määräytymissumma on yli 6 000 000 euroa, korvataan hallintokulukorvauksena 5 % ylittävältä osalta." ja "Vastaanottokeskuksista maksettava palkkio muodostuu Palveluntuottajan tosiasiallisten kustannusten määrää vastaavasta korvauksesta sekä budjetin mukaan laskettavasta arvonlisäverottomasta viiden prosentin marginaalista seuraavasti:""
Ote Migrin ja yrityksen vastaanottopalveluiden järjestämistä koskevasta sopimusliitteestä vuodelta 2022. Kuva: Maahanmuuttovirasto, kuvankäsittely: Otso Ritonummi

Kyse on palveluntuottajan saamasta voitosta. Migrin mukaan korvauksen on ollut tarkoitus kannustaa toimijoita lähtemään mukaan tuottamaan palveluita. Viraston mielestä korvauksen taso on sote-alan yleiseen tasoon nähden ja eurooppalaisittain ennemminkin alhainen kuin korkea.

Se on kuitenkin taannut joillekin vastaanottopalveluiden järjestäjille miljoonien riskittömät tulot.

Migri käänsi SPR:n toiminnan voitolliseksi

Migri on ostanut viime vuosina vastaanottokeskusten palveluita yhdeksältä SPR:n piiriltä, joista Länsi-Suomen piiri on saanut rahakkaimmat sopimukset.

Piirin tilinpäätöstiedoista selviää, että Migri maksoi sille vuosina 2022–2023 runsaat neljä miljoonaa hallintokulukorvausta. Kun vuonna 2021 sotaa pakenevia ukrainalaisia ei ollut vielä tullut Suomeen, korvaus oli vain parisataatuhatta euroa.

Hallintokulukorvauksen ansiosta Länsi-Suomen piirin vastaanottokeskustoiminta teki ensimmäisenä sotavuonna voittoa 1,3 miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna 1,7 miljoonaa. Korvaukset käänsivät piirin varsinaisen toiminnan tappiollisesta voitolliseksi.

Muiden SPR:n piirien vuosikertomuksia lukiessa huomaa, että vastaanottokeskukset ovat olleet niille tärkeä rahanlähde.

Kun Migri on alkanut kilpailuttaa niitä enemmän, SPR on menettänyt vastaanottokeskuksia ja joutunut supistamaan toimintaansa.

Liikevaihto kohosi nollasta 12 miljoonaan

Migrin kilpailuttamatta tehdyistä sopimuksista ovat hyötyneet myös monet yritykset. Eniten sopimuksia ovat saaneet Luona ja Kotokunta.

Luonan liikevaihto yli kaksinkertaistui 48 miljoonaan vuonna 2022 ja tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja kohosi miinukselta yli kahteen miljoonaan euroon. Luonalla on vastaanottokeskusten lisäksi muutakin sote-toimintaa.

Kotokunnan liikevaihto pomppasi toissa vuonna nollasta yli 12 miljoonaan euroon. Tulos ennen veroja ylsi miljoonaan.

Kotokunta perustettiin 2016 edellisen pakolaiskriisin aikana. Yhtiöllä ei ollut vuosiin lainkaan liikevaihtoa, ennen kuin Ukrainan pakolaiskriisi alkoi.

Migrin ostot näiltä yrityksiltä kasvoivat viime vuonna. Kumpikaan yhtiöistä ei ollut toimittanut vuoden 2023 tilinpäätöstä kaupparekisteriin kesäkuun puolivälissä.

Mitä suuremmat menot, sen enemmän voittoa

Migrin pitäisi varmistaa, että vastaanottopalvelut järjestetään mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Kilpailutuksessa palvelun tuottajan täytyy sisällyttää tavoiteltu voittomarginaali tarjoukseen, mikä tuo liiketoimintaan riskejä ja lisää toimijan vastuuta menoista.

Suorahankinnassa tulos on taattu. Palveluiden järjestäjä on saanut hallintokulukorvauksena sitä enemmän voittoa, mitä suuremmat menot sen vastaanottokeskuksella on.

Tämä ei kannusta kustannustehokkuuteen. Näin siitäkin huolimatta, että Migri hyväksyy toimijoiden ehdottamat vastaanottokeskusten menoarviot. Migrin mukaan budjetteja on toisinaan sopeutettu reilusti alaspäin. Alkuperäisissä ehdotuksissa on siis ollut ilmaa.

Onko Migri vaatinut tehokasta rahankäyttöä ja valvonut sitä huolellisesti? Tästä ei ole helppo saada varmuutta. Migri ei ole luovuttanut vastaanottokeskusten yksityiskohtaisia kuluarvioita, joten vertailu on vaikeaa. Suorahankinnat itsessään eivät ole läpinäkyviä, koska niistä saa tietoa vasta jälkikäteen.

Migri on perustellut kilpailutusten sivuuttamista Ukrainan pakolaiskriisin ennakoimattomuudella ja kiireellä. Se on kuitenkin jatkanut hankintoja kolmena vuotena.

Joukko asiantuntijoita arvioi taannoin, että Suomi voisi saada vuosittain puolen miljardin euron säästöt tehostamalla julkisia hankintoja. Kun satojen miljoonien vastaanottokeskusten hankintoja ei ole kilpailutettu, pimentoon jää, mikä olisi ollut vaihtoehtoinen kustannusarvio. Se on iso menetetty mahdollisuus.