Raha sai lupiinien tuhoajat liikkeelle – osa mobiilipelin palkkioista on jo käytetty

Crowdsorsa-sovelluksen käyttäjämäärä kasvoi kesän alussa 25 000:sta 65 000:een. Paikoin palkkiorahat on jo käytetty.

Lupiineja pellon laidalla.
Komealupiini leviää nopeasti ja vie kasvuympäristön muilta kasveilta. Kuva: Petteri Bülow / Yle
  • Tanja Heikkonen

Vieraslajien kuten lupiinien tuhoaminen mobiilipelin muodossa on lyönyt läpi.

Crowdsorsa-sovelluksella torjutaan vieraslajeja kartoittamalla alue ja tuhoamalla ne, esimerkiksi Kainuussa palkkio on 25 senttiä neliömetriltä.

Sovelluksen käyttäjämäärä kasvoi kesän alussa 25 000:sta 65 000:een. Tällä hetkellä se on käytössä noin 40 kunnassa Suomessa, ja paikoin palkkiorahat on jo käytetty.

Sovellusyhtiön toimitusjohtaja Toni Paju kertoo, että nopeimmin rahat ovat loppuneet Pirkkalassa ja Jämsässä. Siellä budjetti riitti kolmeksi päiväksi.

Kainuussa ja Vaalassa vieraslajien torjunta mobiilipelin kautta alkoi juhannusviikon maanantaina ja uusien esiintymien kartoittamiseen tarkoitettu raha loppui kuudessa päivässä.

Kainuun ja Vaalan alueella rahaa tehtävään on varattu yhteensä 7 900 euroa. Siitä noin 33 prosenttia on säästetty jo löydettyjen esiintymien uudelleentorjumiseen.

– Viime vuoteen verrattuna paljon nopeammin ja paljon enemmän aktiivisia käyttäjiä on ollut mukana, Paju summaa.

Osa kunnista laittoi lisää rahaa peliin

Viime vuonna sovelluksessa ensin kartoitettiin alueet ja vasta myöhemmin torjuttiin vieraslajit kuten komealupiini. Nyt osa kunnista on kasvattanut budjettia jo pelin edetessä, kun ihmisten aktiivisuus on näkynyt. Toiset kunnat vielä tunnustelevat.

– Osan kanssa on puhuttu, että ensi vuonna mahdollisesti mennään erilaisilla budjeteilla, kun tänä vuonna kokeillaan, miten tämä heidän kunnassaan toimii. Kyllä tämä selkeästi kasvava markkina on.

Paju miettii, että budjettien nopea loppuminen on kaksipiippuinen asia: se kertoo ihmisten aktiivisuudesta, mutta suuremmat budjetit mahdollistaisivat laajemman ja tehokkaamman torjunnan.

Pajun mukaan tulevaisuudessa pitäisi miettiä myös muiden kuin kuntien alueiden saamista mukaan peliin. Tällä hetkellä pelialueena ovat kuntien omistamat maa-alueet.

– Lainsäädännön mukaan tällä hetkellä ei saa torjua vieraslajikasveja muiden tonteilta ilman maanomistajan lupaa.

Paju näkee tilanteessa kaksi kehittämiskohtaa: Lainsäädäntöä pitäisi muuttaa, että vieraslajeja saisi tuhota yksityisten tonteilta, mutta se ei ole yksinkertaista. Toinen asia on, että ely-keskusten alueelta niitetään vieraslajit oikeaan aikaan.

Kainuun ja Vaalan Vieraslajit veks -hankkeen projektipäällikkö Ville Juntunen kertoo kuinka räjähdysmäisesti lupiini leviää.

Video: Tanja Heikkonen / Yle, Timo Sihvonen / Yle.

Oletko hävittänyt lupiineja, voimmeko haastatella sinua? Ota yhteys tanja.heikkonen@yle.fi.