Tenon kalatalousalueen toiminnanjohtaja Niilo I. Aikio ei ole tyytyväinen valtioneuvoston päätökseen sallia lohenpyynti vain kahdeksi vuorokaudeksi Tenon sivujoilla Utsjoella ja ja Vetsijoella. Lohenpyynti avataan, koska näissä joissa lohikannan tilanne on parempi kuin muissa Tenon sivujoissa.
Utsjoella ja Vetsijoella saa pyytää lohta heinäkuun 1. päivästä 3. päivään. Yksi kalastaja saa pyytää yhden 30–65 senttimetriä pitkän lohen eli titin. Isommat lohet on päästettävä takaisin jokeen.
Kalatalousalueen toiminnanjohtajan mielestä kyseessä on näennäinen kädenojennus saamelaisille.
– Valtio pääsee ikään kuin pesemään kätensä, että on huomioitu saamelaisten oikeudet ja on ojennettu kättä tänne päin. Todellisuudessa tällä ei ole mitään merkitystä, päälle kaksi vuorokautta ja yhden titin saa ottaa, huokaisee Aikio.
Ministeriö: Tavoitteena on, että lohenpyynti olisi mahdollisimman vähäistä
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan päätös avata pyynti on hyvin poikkeuksellinen. Lohenpyynti on ollut Tenon vesistössä kielletty jo useampana vuotena peräkkäin.
– Tavoitteena tällä yhden titin kiintiöllä on, että mahdollistetaan lohenpyynti sen mukaan, mitä lohikanta sallii. Tavoitteena tosiaan on, että lohenpyynti olisi mahdollisimman vähäistä ja säästetään isot emokalat, jotka ovat tärkeimmät lohikannan elvyttämisessä, kertoo ministeriön erätalousneuvos Vesa Ruusila.
Kalastuslupia myyvät Vetsikon ja Utsjoen kirkonkylän osakaskunnat sekä Metsähallitus. Lupia myydään paikallisille ja kalastusosakaskuntien osakkaille. Lupien myyjien täytyy myös kerätä saalistiedot ja toimittaa ne Luonnonvarakeskukselle tutkimuksiin. Pyyntiä valvovat kalastuksenvalvojat.
Niilo I. Aikion mukaan paikalliset ovat hyvin pettyneitä tähän päätökseen. Hyvänä asiana hän näkee ajankohdan, jolloin lohta saa pyytää.
– Itse asiassa se on ehkä paras aika nyt heinäkuun alussa. On hyvä, että lohet ehtivät nousta ylemmäs jokeen.
Rajajokialueella on mahdollisuus hakea poikkeuslupaa lohenpyyntiin
Rajajokialueella, Tenon pääuomassa ja Inarijoella lohenpyynti on mahdollista vain poikkeusluvalla. Ely-keskus voi myöntää yksittäiset luvat organisaatioille tai yhdistyksille Tenon saamelaisen kalastuskulttuurin ylläpitämistä ja opettamista varten.
Vesa Ruusila kertoo, että hakemuksia on tullut paljon. Hänellä ei osaa kuitenkaan sanoa, että milloin ely-keskus käsittelee lupahakemuksia.
– Ely-keskus pyrkii käsittelemään ne niin pian kuin mahdollista.
Myös Niilo I. Aikio tietää, että paikalliset toimijat ovat hakeneet poikkeuslupia paljon. Nyt hän odottaa jännityksellä, kuinka poikkeuslupasysteemi toimii.
– Se jää nähtäväksi, miten ely-keskus käytännössä tulee rajoittamaan tätä mahdollisuutta. Sitähän ei vielä tietä, miten se menee. On tietysti hyvä, jos on yksittäinen pyyntipaikka, esimerkiksi pato tai kulkutuspaikka, niin sitä kautta saa juuri siihen paikkaan perusopin.
Korjattu 1.7. klo 10.58: Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan saaliiksi saisi ottaa yhden alle 60 senttimetriä pitkän lohen. Valtioneuvoston hyväksymässä kalastusasetuksessa saaliiksi pyydetyn lohen vähimmäismitaksi on kuitenkin määritelty 30–65 senttimetriä.