Helsingin käräjäoikeus antoi perjantaina tuomion laajassa huumevyyhdissä, jossa oli lähes 30 syytettyä. Neljä heistä on yhdistetty ruotsalaiseen rikollisverkosto Dödspatrulleniin.
Huumausaineiden maahantuontiin ja levitykseen osallistuneet yhdeksän päävastaajaa tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta 6–10 vuoden vankeusrangaistuksiin. Kymmenen vuoden maksimirangaistus tuomittiin kuudelle vastaajalle.
Suurin osa tuomituista oli alle 30-vuotiaita.
Kaikkiaan maahan tuotiin tuomion mukaan yli 300 kiloa erilaisia huumausaineita ja miljoonia huumetabletteja.
Yhteensä maahantuontieriä oli kymmenen. Niistä ensimmäinen toimitettiin Ruotsista Suomeen lähetetyllä postilähetyksellä tietokoneiden keskusyksikkökoteloihin kätkettyinä. Seuraavat yhdeksän erää toimitettiin rekka-autolla, joka ajoi Ruotsista Tornion kautta Hämeenlinnaan ja pääkaupunkiseudulle.
Oikeuden mukaan rikoshyöty törkeistä huumausainerikoksista oli kaksi miljoonaa euroa syyttäjän esittämän kolmen miljoonan sijaan.
Toiminta katsottiin järjestäytyneeksi rikollisuudeksi
Käräjäoikeuden mukaan rikoskokonaisuudessa oli ilmeistä, että kyse oli poikkeuksellisen järjestäytyneestä toiminnasta, jonka tarkoituksena oli tuoda Ruotsista Suomeen merkittävä määrä huumausaineita ja saada niistä huomattavaa taloudellista hyötyä.
Syyttäjä katsoi, että 13 syytettyä teki rikoksia osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Käräjäoikeus oli kuitenkin samaa mieltä vain yhdeksän syytetyn kohdalla.
Järjestäytyneisyydestä kertoi se, että maahantuodut huumausaineet oli toimitettu pääkaupunkiseudulla eri asuntoihin, jotka olivat ryhmän jäsenten hallussa. Lisäksi huumausaineiden määristä ja levittämisistä pidettiin kirjaa ja huumausainekaupasta saatujen rahojen eteenpäin toimittamisesta vastasivat eri henkilöt kuin huumausaineiden eteenpäin levittämisestä.
Näistä johtuen käräjäoikeus katsoi, että kyse oli järjestäytyneestä rikollisryhmästä.
Syyttäjät pohtivat valittamista
Aluesyyttäjä Henri Syrjälä on tyytyväinen siihen, että syytteet menestyivät pääosin melko hyvin päävastajien osalta. Hänen laskujensa mukaan käräjäoikeus tuomitsi yksin ehdottomia vankeusrangaistuksia yhteensä 115 vuotta.
Syrjälä sanoo, että syyttäjät kuitenkin harkitsevat, olisiko tuomiosta syytä valittaa hovioikeuteen.
Syyttäjät katsovat, että yksi maahantuontierä ja siihen liittyvät toimet muodostavat yhden rikoksen. Siksi he vaativat useille syytetyille useista törkeistä huumausainerikoksista 13 vuoden maksimirangaistusta.
Käräjäoikeuden tuomion mukaan kyse oli ajallisesti ja paikallisesti jatkuvasta toiminnasta, jota oli perusteltua arvioida yhtenä rikoksena. Yhdestä törkeästä huumausainerikoksesta voidaan tuomita korkeintaan 10 vuotta vankeutta.
Syrjälä on tyytyväinen siihen, että käräjäoikeus kovensi rangaistuksia sillä perusteella, se katsoi osan tuomituista osallistuneen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan. Hän huomauttaa, että syyttäjät eivät väittäneet ryhmän tehneen rikoksia osana Dödspatrullen -ryhmän toimintaa.
– Se ei ollut olennainen kysymys tässä, että ovatko henkilöt kuuluneet Dödspatrullen ryhmittymään vai ei.
Asianajaja: ”Eiköhän tässä hovioikeuteen mennä”
Asianajaja Juha-Pekka Hippi avusti jutussa yhtä miehistä, joilla arvioitiin olevan yhteyksiä ruotsalaisliigaan.
– Se oli ehkä poikkeuksellista, että henkilöitä, joilla oli, tai väitettiin olevan näitä kytköksiä, oli Suomessa ensimmäistä kertaa oikeudenkäynnissä syytettynä.
– Mutta itse tuomioon sillä ei ollut minkäänlaista merkitystä. Eli tätä ei katsottu koventamisperusteeksi.
Hipin päämies sai 10 vuoden vankeusrangaistuksen ja aikoo valittaa siitä. Hippi uskoo myös monen muun tuomitun tekevän samoin.
– Eiköhän tässä hovioikeuteen mennä.
Hippi sanoo, että käräjäoikeus perusteli aika hyvin, miksi se tuomitsi syytettyjä vain yhdestä törkeästä huumausainerikoksesta.
Liikennepysäytys johti koplan jäljille
Tapauksen selvitys alkoi alkuvuonna 2023, kun erään liikennepysäytyksen yhteydessä poliisi takavarikoi 1,5 kiloa amfetamiinia ja ampuma-aseiden osia.
Poliisi teki samoihin aikoihin pääkaupunkiseudulla havaintoja katujengeihin liittyvien henkilöiden seurassa liikkuneista ruotsalaisista ammattirikollisista. Esitutkinnassa alettiin selvittää, kytkeytyykö huumausainerikoskokonaisuus Ruotsiin.
Esitutkinnassa kävi ilmi, että eri maista Suomeen saapuneet epäillyt vuokrasivat itselleen asuntoja lyhyiksi ajanjaksoiksi. Asunnot vuokrattiin ilman sopimuksia ja vuokra maksettiin käteisellä.
Asunnoista liikuttiin ulos erityisesti öisin ja matkaa tehtiin takseilla.
Dödspatrullen eli Kuolemanpartio on Rinkebystä kotoisin oleva rikollisverkosto, joka keskittyy pääosin huumausainerikoksiin ja väkivaltaan. Verkosto on yrittänyt ottaa haltuunsa huumemarkkinoita myös Suomessa. Dödspatrullen-verkosto toi poliisin mukaan Suomeen suuria määriä huumeita, jotka olivat peräisin pahamaineiselta ”Kurdikettuna” tunnetulta jengijohtaja Rawa Majidilta.
Vyyhdin esitutkinnasta käy ilmi, että kuljetukset Suomeen hoiti kaksi kuljettajaa.
Toinen heistä kertoi kuulusteluissa yksityiskohtaisesti, miten hän kävi noutamassa useita laatikoita marihuanaa ja Ksalol-pillereitä södertäljelaisesta autotallista. Marihuanan hän pakkasi pusseihin ja kätki erilliseen, salakuljetusta varten rakennettuun tilaan puoliperävaunuyhdistelmään. Sitten hän ajoi Tornion kautta Suomeen.
Huumeet luovutettiin Suomessa kahdelle miehelle, jotka olivat tulleet taksilla kuskia vastaan Espoon Ämmässuolle. Sen jälkeen kuljettaja jatkoi matkaansa laivalla takaisin Ruotsiin ja kuvio toistui.
Juttuun lisätty syyttäjän kommentit klo 18.38 ja asianajaja Juha-Pekka Hipin kommentit klo 19.23