Suomalainen teknologiayritys Kuva Space laukaisee satelliittikonstellaationsa ensimmäisen palasen kiertoradalle lähiaikoina. Hyperspektrikameralla varustettu piensatelliitti tulee tarjoamaan uutta tietoa esimerkiksi muutoksista ympäristössä.
Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt hyperspektrikuvantamiseen tarvittavaa teknologiaa jo 1990-luvulta alkaen. Nyt muut teknologiset harppaukset mahdollistavat hyperspektrikameroiden lähettämisen avaruuteen.
Hyperspektriteknologialla pystytään kuvaamaan eri materiaalien tiheyttä sekä siinä tapahtuvia muutoksia.
– Kameroissa oleva hyperspektrifiltteri mahdollistaa kuvattavan aallonpituuden valitsemisen. Kun normaalissa kamerassa on vain kolme väria, tässä voidaan valita vaikka 100 eri väriä, kertoo VTT:n johtava tutkiva Antti Näsilä.
Hyperspektrikuvan tarjoamalla datalla on monia sovellutuksia.
– Kuvasta voi nähdä vaikka miten pelto kasvaa, pitääkö sitä lannoittaa, miten metsät voivat, puulajitunnistusta, rannikkovesien laatua. Kaikennäköistä tämmöistä ympäristöön liittyvää.
Kuva Spacen tavoitteena on noin sadan satelliitin konstellaatio, eli useiden satelliittien rykelmä, joka mahdollistaa suurempien aluiden kuvaamisen ja useammin päivittyvän kuvan. Sadan satelliitin tavoitteesta voidaan myös tinkiä.
– Kun meillä on suurin piirtein noin 40 satelliittia, pystymme kuvaamaan kerran päivässä melkein mistä päin maapalloa tahansa, kertoo Kuva Spacen teknologiajohtaja Tuomas Tikka.
40 satelliitin tavoitteeseen päästään Tikan mukaan suunnilleen vuoteen 2027 mennessä.
Datan tulkintaa vaikeuttaa kuitenkin hyperspektrikuvan monimutkaisuus. Kuvassa on dataa sadoilta eri aallonpituuksilta, joista ihmissilmällä näkee vain kolme. Tätä varten Hyperfield-1-projektia vetävä Kuva Space on kehittänyt oman tekoälymallin datan tulkitsemiseen.
Kuva Space keskittyy aluksi myymään dataa kolmelle eri kohderyhmälle: maatalouden toimijoille, kuten ruoantuottajille sekä maatalouteen liittyvälle vakuutus- ja rahoituspuolelle, vapaaehtoisille hiilimarkkinoille eli ympäristön seurantaan, sekä turvallisuusalan toimijoille.
Järjestelmällä pystytään seuraamaan esimerkiksi raja-alueilla tapahtuvaa liikehdintää sekä laivaliikennettä, vaikka aluksilla ei olisi kulkusuuntaa ilmoittava paikannin päällä.
Tikka kertoo, että myös sotilastiedustelutahot ovat olleet kiinnostuneet datasta.
– Kyllä varsinkin jenkkien puolella on ollut paljon kiinnostusta ja myös Naton kanssa ollaan keskusteltu näistä mahdollisuuksista, mitä voi olla lähitulevaisuudessa.
Vaikka ensimmäinen Hyperfield-projekti on kaupallinen, eli dataa myydään halukkaille, on julkisiakin hankkeita suunnitteilla.
Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Copernicus-ohjelmaan kuuluviin Sentinel-satelliittikonstellaatioon lisätään myös hyperspektrikameroilla varustettuja satelliitteja, joiden keräämä data on avointa kaikille tutkijoille.
