Miltei vuosittain Meri-Lapissa jännitetään, kuinka käy Kemi-Tornion lentoaseman toiminnan. Tällä hetkellä kentän toiminta on turvattu valtion tuella vuoteen 2026 asti. Pieni kenttä on tärkeä muun muassa suurien yritysten arjessa.
Lauantaina julkaistiin Kemi-Tornion lentoaseman aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin tulokset. Meri-Lapin kehittämiskeskuksen ja alueen kuntien teettämän arvioinnin mukaan lentoliikennettä käyttää aktiivisesti noin 100–150 Meri-Lapissa toimivaa yritystä.
Meri-Lapissa on merkittäviä vientiteollisuuden toimijoita. Alueella sijaitsevat esimerkiksi Tornion terästehdas, Kemin biotuotetehdas, Outokummun Kemin-kaivos ja Veitsiluodon saha.
– Ensisijaisen tärkeää on, että yritys- ja projektijohto pääsee liikkumaan ja lähellä on hyvä lentoasema. Myös matkailuyritysten asiakkaiden pitää päästä alueelle, sanoo Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutupäällikkö Sari Moisanen.
Kiila Consultingin toteuttamassa arvioinnissa todetaan, että alueen lentoliikenteestä riippuvainen liikevaihto on jopa 5 miljardia euroa.
– Lentokentällä on myös iso merkitys siihen, kuinka meillä työpaikat säilyy alueella. Se luo verokertymää kuntiin ja myös uusia työpaikkoja, sanoo Moisanen.
Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnissa laskettiin Kemi-Tornion lentoaseman suorat, epäsuorat ja välilliset vaikutukset alueen talouteen. Kyselyyn osallistui noin 60 Meri-Lapissa toimivaa yritystä.
Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki ei ole yllättynyt tuloksista.
– Tietysti tiesimme jo aiemmin, kuinka merkittävä tämä lentoasema on laajalle alueelle Meri-Lappia. Tutkimus osoittaa oikeaksi käsityksemme siitä, että lentoliikenteellä on suuri merkitys myös taloudellisesti.
Lennot jatkuvat ainakin vuoteen 2026 asti
Finnairin lennot Kemi-Tornion ja Helsingin välillä jatkuvat valtion tukemina maaliskuuhun 2026 asti. Vuoden alussa Finnair voitti tarjouskilpailun säännöllisten reittilentojen järjestämisestä kaikille viidelle valtion tukemille maakuntalennoille.
Traficom ja Finnair ovat allekirjoittaneet sopimukset lentoliikenteen järjestämisestä Kemi-Tornion lisäksi Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin ja Kokkola-Pietarsaareen.
Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki toivoo, että lentoliikenteelle saataisiin aikaan nykyistä kestävämpi ratkaisu.
– Meidän näkökulmasta on ollut tosi haastavaa, että liikenne on perustunut julkiseen rahoitukseen ja rahoitus on tullut pienissä pätkissä. Ja aina on mukana epävarmuutta, kuinka pitkään liikenne jatkuu.
– Valtion olisi hyvä miettiä pidempiaikainen ratkaisu ja sen jälkeen jatkaa myös lentoasemaverkoston kehittämistä, lisää Mäki.
Oma lentokenttä takaa myös kehityksen
Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutupäällikkö Sari Moisanen korostaa, että lentoasemalla on tärkeä rooli myös alueen kehityksessä.
– Uusia investointeja syntyy sinne, mihin on lentoja. Lentoasemaverkosto on myös meidän mahdollisuus kansainvälisiin lentoihin ja tärkeä näin esimerkiksi Meri-Lapin matkailulle.
Moisanen korostaa lentojen merkitystä myös alueen teollisuuden kehittymiselle. Hän nostaa esille esimerkiksi Kemin Veitsiluotoon suurta uusiokuitutehdasta suunnittelevan Infinited Fiber Companyn.
– Sitten kun tekstiilitehdas rakennetaan, lentojen myötä myös muotimaailman ostajat pääsisivät näkemään, millaisessa ympäristössä tekstiilejä tuotetaan. Kasvokkain kohtaamisilla ja ympäristön näkemisellä on tärkeä vaikutus, sanoo Moisanen.
Lauantaina Kemi-Tornion lentoasemalla järjestettiin koko perheen ilmailutapahtuma Meri-Lappi Lentoon, jossa esiteltiin lentoaseman ja paikallisten yhteistyötahojen toimintaa.