Peesari Anne Karhu kulkee pari metriä näkövammaisen Mikko Ojasen ja Ippu-koiran perässä Lappeenrannan Sammonlahdessa.
Peesarit ovat henkilöitä, jotka tekevät vapaaehtoistyötä auttaakseen opaskoiran käyttäjiä liikkumaan erilaisilla reiteillä. He kulkevat koiran käyttäjien perässä eli peesissä.
Anne kertoo, mitä Mikon on seuraavaksi otettava huomioon, kun liikennevaloton suojatie on edessä.
– Kolme koiran mittaa, ilman mitään korokkeita, selittää Anne Karhu.
Anne Karhu on ollut Mikko Ojasen peesarina jo yli 20 vuotta.
Kulkureitin turvallisuus
Tärkeintä peesatessa on pitää huoli opaskoirakon turvallisesta kulkemisesta. Peesarin kanssa ratkotaan myös mahdollisia ongelmia, joita reitin varrella voi tulla.
Peesari ei ohjaa koiraa vaan näkövammaista. Jos koira tekee jotain vaarallista, esimerkiksi menee liian pitkälle suojatielle, peesari sanoo sen näkövammaiselle, ja tilanne voidaan ottaa uusiksi.
Vaikka Mikko Ojasella on koulutettu opaskoira, liikkumista kaduilla pitää harjoitella.
– Varsinkin nuoren koiran kanssa on erittäin tärkeää, että saa peesausapua, sanoo Mikko Ojanen.
Peesareita tarvitaan lisää
Peesarit toimivat opaskoirayhdistyksen alaisuudessa. Peesariksi ei ole varsinaista koulutusta. Aloittelevat peesarit kulkevat opaskoiran käyttäjien sekä kokeneempien peesareiden mukana oppia ottaen. Tarvittaessa kokeneet peesarit pitävät koulutuspäiviä aloittelijoille.
Suomessa toimii noin 40 aktiivista peesaria, ja opaskoiraa käyttäviä näkövammaisia on noin 250. Opaskoirayhdistyksen puheenjohtaja Susanna Kovasin mukaan uusia vapaaehtoisia peesareita tarvitaankin lisää.
– Pesaarit ikääntyvät ja nyt tarvittaisiin uusia innokkaita vapaaehtoisia toimintaan mukaan, sanoo Kovasin.
Peesareita tarvitaan eri puolille Suomea.
– Eniten opaskoiran käyttäjiä on Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Näillä alueille on eniten myös peesareita, kertoo Kovasin.
Peesarit saavat kulukorvauksen, jos peesaria tarvitaan opaskoirayhdistyksen alaisessa tapahtumassa. Muutoin pesaareiden työ on vapaaehtoistyötä.
Peesariksi sopii liikunnallinen ihminen
Peesariksi sopii ihminen, joka tykkää koirista, haluaa liikkua ja tehdä vapaaehtoistyötä.
– Mitään erityistaitoja ei tarvita. Perehdytyksen saa peesarikonkareilta, joiden kanssa pääsee tutustumisretkelle jonkun opaskoiraa käyttävän henkilön seurassa, kertoo Kovasin.
Aiemmin Mikko Ojanen opetteli reittejä perheensä kanssa, mutta opaskoiran kannalta se ei aina ole paras tapa.
– Peesari ei ole koiralle niin tuttu kuin perheenjäsen. Koira voi oppia kulkemaan reitin jopa paremmin peesarin kuin perheenjäsen avulla, kertoo Mikko Ojanen.
Peesarin käyttö on helpottanut Mikon elämää varsinkin ikävissä tilanteissa, joissa esimerkiksi auto on töytäissyt tai on ollut joku muu läheltä piti -tilanne.
– Peesari osaa suhtautua asiaan järkevästi ja empaattisesti, eikä ala päivittelemään, että voi hyvänen aika, kuvailee Mikko Ojanen.
Palkkiona hyvä mieli
Anne Karhulle vapaaehtoistyö peesarina on sydämen asia.
– En saa mitään muuta korvausta kuin hyvän mielen.
Anne karhun ja Mikko Ojasen sekä Ippu-koiran kävelyreitti jatkuu.
– Viisi koiran mittaa, sitten ylitys sieltä koiran puolelta. Kaksoisylitys ja ylityksen jälkeen loiva tänne, Anne sanoo, ja taputtaa Mikon oikeaa olkapäätä.
Kuuntele alta, kuinka peesari Anne Karhu ja opaskoiraa käyttävä Mikko Ojanen kertovat peesarin toiminnasta.