Ylen aamun haastattelemat asiantuntijat pitävät hyvinkin mahdollisina, että vesilaitoksiin tehtyjen murtojen tekijät ovat venäläisiä tahoja, joiden tarkoitus on pelotella ja vaikuttaa suomalaisten mielipiteisiin.
Vesihuoltolaitoksiin murtauduttiin kesäkuun aikana eri puolilla Suomea. Laitokset ovat kriittisen infrastruktuurin kohteita eli toimintoja, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi.
Murtojen tekijöitä ei toistaiseksi tiedetä. Myöskään tekijöiden kansalaisuutta tai tekojen syitä ei vielä tiedetä.
Toimittaja Aliisa Ristmeri tiivistää tapauksen videolla.
Turvallisuusasioista vastaava Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen toteaa, että vastaaviin tapauksiin on törmätty Suomessa viime vuosina useasti.
– Tällaista epämääräistä venäläisiin tahoihin viittaavaa liikennettä on havaittu ihan säännöllisesti niin tietoverkoissa kuin fyysisestikin kuntien infrakohteissa ja esimerkiksi hyvinvointialueilla, Korhonen toteaa.
Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan kaksi ja puoli vuotta sitten, tapauksia on ollut kymmeniä, Korhonen sanoo.
Huoltovarmuuskeskuksen operatiivisen osaston johtaja Jaakko Pekin mukaan vesihuollon kohteisiin kohdistuvat murrot ja varkaudet eivät ole tavattomia ja vesihuoltolaitoksille tehdään tunkeutumisia vuosittain.
Kesäkuun murroista poikkeuksellisen tekevät niiden määrä ja se, että ne ovat kasaantuneet yhden kuun alkuun.
Kriittisen infrastruktuurin, kuten vesi-, sähkö- ja lämpölaitosten häirinnästä ovat varoittaneet esimerkiksi suojelupoliisi ja puolustusliitto Nato.
Motiivina voi olla pelottelu ja vaikuttaminen
Korhosen mukaan on mahdollista, että tekijät ovat venäläisiä ja että motiivina voi olla ”tiedustelutyyppinen” kokeilu tai pelottelu.
Huoltovarmuuskeskuksen Pekki toteaa, että Venäjällä on kaksi päätavoitetta tämänkaltaisessa toiminnassa.
Ensimmäinen tavoite on painostamalla vaikuttaa Ukrainalle annettavaan apuun. Toinen tavoite on horjuttaa kansalaisten turvallisuudentunnetta.
– Hybridivaikuttamisella pyritään aina siihen, että varsinainen tekijä jää epäselväksi ja sitä on hankala osoittaa.
Pekin mukaan nyt onkin paras pysyä rauhallisena ja olla provosoitumatta.
– On varmasti syytä odottaa poliisin tutkinnan tuloksia ennen johtopäätöksiin hyppäämistä. Poliisi tutkii tällä hetkellä murtoja, ja siinä vaiheessa kun tietoa saadaan, on mahdollista tehdä siihen liittyvät johtopäätökset ja reagoida sen mukaisesti.
Vesilaitoksissa ei saa tehtyä laajamittaista iskua
Vesihuoltolaitoksiin murtautujat voisivat saada aikaan esimerkiksi häiriöitä vedenjakeluun. Mahdolliset häiriöt olisivat Huoltovarmuuskeskuksen Pekin mukaan kuitenkin paikallisia ja vaikuttaisivat paikallisesti.
– Kansalaisten kannattaa myös itse varautua erilaisiin häiriöihin. Suomi on suositellut kotitalouksiin jo pitkään vähintään 72 tunnin varautumispakettia. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä
Sekä Kuntaliiton Ari Korhonen että Huoltovarmuuskeskuksen Pekki arvioivat, että vesilaitosten kautta olisi hyvin vaikea tehdä kovin suurta vahinkoa.
– Suomessa vesihuolto on hajautetusti järjestetty. Koko Suomeen vaikuttaminen on erittäin haastavaa, Pekki kertoo.
– Tuskinpa vesilaitosten kautta on edes teoriassa mahdollista tehdä laajamittaista yhteiskuntaan suuntautuvaa iskua, toteaa Korhonen.
Täydellinen toimintojen suojaus silloin, kun kohteita on paljon, on Pekin mukaan kuitenkin äärimmäisen hankalaa, ellei jopa mahdotonta.
– Silloin tärkeää on se, että murrot havaitaan nopeasti ja niihin pystytään reagoimaan mahdollisimman nopeasti sekä toiminnanharjoittajan itsensä että poliisin toimesta
Pekki arvioi, että Suomen kriittinen infrastruktuuri on hyvin turvattu erilaisia hyökkäyksiä vastaan. Esimerkiksi Nato-jäsenyys suojaa Suomea pahimmalta haitalta, ja varautumista on parannettu sodan alkamisesta lähtien.
– Kansalaiset ovat myös hyvin valveutuneita. Paniikkia Suomessa ei ole pystytty aiheuttamaan.