Kunnilla on ongelmallisen paljon valtaa maankäyttö- ja rakennusasioissa, sanoo Aalto-yliopiston strategisen kaupunkisuunnittelun professori Raine Mäntysalo. Se saattaa johtaa siihen, että pienet kunnat voivat joutua tekemään liian suuria myönnytyksiä taloudellisesti merkittäville toimijoille.
Esimerkki suuren toimijan ja pienen kunnan välisestä suhteesta on Bomban alue Pohjois-Karjalan Nurmeksessa. Pohjois-Karjalan osuuskauppa on viime vuosina investoinut yli 22 miljoonaa euroa alueelle.
– Tavoitteena on maakunnan matkailijamäärän tuplaus miljoonaan yöpymisvuorokauteen vuoteen 2030 mennessä, sanoo matkailukaupan toimialajohtaja Satu Näsärö Pohjois-Karjalan osuuskaupasta.
Juhannuksena Bomballa otettiin käyttöön hotellilaajennus. Nurmeksen kaupunki antoi poikkeusluvalla rakentaa laajennuksen korkeammaksi ja lähemmäksi rantaa kuin asemakaava ja rakentamismääräykset olisivat sallineet. Suunnitelmista valitettiin hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi valituksen ja totesi, ettei laajennuksen vaikutus lähiympäristöön ole huomattava.
Kysyimme aiheesta Aalto-yliopiston professori Raine Mäntysalolta, joka on perehtynyt maankäyttöön liittyviin valtasuhteisiin.
Miltä Bomban hotellilaajennus ja sen sijainti vaikuttavat arkkitehdin silmään?
– Se on rantaviivalla ja vielä vähän niin kuin niemekkeellä, joten onhan se aika dominantti ja maisemassa hallitseva tekijä siinä ympäristössä. Kyllä sen varmaan olisi voinut sovittaa paremmin maisemaan.
– Ymmärrän tietenkin, että kun on löytynyt toimija, joka uskoo Nurmeksen vetovoimaan ja investoi rohkeasti, niin kunnanisät ovat tarttuneet tähän oljenkorteen. Ei varmaan myöskään ole haluttu asettaa mitään hankalaa lupaprosessia hidasteeksi.
Saavatko aluetaloudellisesti merkittävät toimijat helpommin läpi omia vaatimuksiaan kaavoituksessa tai rakennuslupia myönnettäessä?
– Tietysti lain silmissä näin ei pitäisi olla, mutta kyllä käytännössä usein näin tapahtuu. Ympäristölainsäädäntö ja erityisesti kaavoituslainsäädäntö on meillä varsin joustavaa ja monitulkintaista.
– Hallitukset ovat myös viimeisen 15 vuoden mittaan halunneet määrätietoisesti tuoda kaavoitusvaltaa paikallistasolle enemmän. Se johtaa helposti siihen, että tällaiset vahvat toimijat ovat tietynlaisessa valta-asemassa suhteessa kuntaan.
Joutuvatko pienet muuttotappiokunnat tekemään muita enemmän myönnytyksiä isoille toimijoille?
– Kyllä, varsinkin kun puhutaan itäisestä Suomesta. Venäjän tilanne on muuttanut hyvinkin voimakkaasti asetelmia monessa itäsuomalaisessa kunnassa, joissa on totuttu nojautumaan investointeihin ja turistivirtoihin Venäjältä.
– Niissä varmaan koetaan tällä hetkellä tietynlaisia paniikkitunnelmia, mikä voi johtaa ympäristön kustannuksella tapahtuviin päätöksiin.
Pitäisikö kuntien toimintaa kaavoituksessa ja rakentamisessa säännellä tai valvoa tarkemmin?
– Kyllä pitäisi. Meillä on nyt 309 kuntaa Suomessa. Ne ovat hyvin erikokoisia ja erilaisissa tilanteissa.
– Osa on suuria kaupunkeja, joilla on resursseja ja osaamista huolehtia näistä asioista. Sitten on hyvin pieniä ja supistuvia kuntia, joista ei välttämättä löydy osaamista eikä henkilöstöä näitä asioita hoitamaan. Silti kaikilla on samat säädökset ja sama kunnan kaavoitusmonopoli.
Miten tätä sääntelyä tai valvontaa pitäisi konkreettisesti muuttaa?
– Kun meillä on totuttu kuntayhtymän hallintoon monessa asiassa, niin erilaisten kuntien osalta voisi tällaista lainausmerkeissä kaavoituskuntayhtymäajattelua toteuttaa.
– Kunnat voisivat vapaaehtoisella yhteistyöllä pyrkiä vahvemmin resurssein yhdessä hoitamaan näitä kaavoitusasioita. Siinäkin on tietenkin se hankaluus, että kunnat kilpailevat keskenään investoinneista ja asukkaista. Kuntien välinen yhteistyö maankäyttöasioissa on aina ollut vaikeaa.
Kaupunki kiistää suosimisen
Nurmeksen rakennusjärjestyksessä määrätään, että rakennuksen tulee olla vähintään 35 metrin päässä rantaviivasta. Bomban hotellilla etäisyys on 8–10 metriä.
Rantarakentamiseen liittyvien poikkeuslupien käsittely siirtyi ely-keskuksilta kunnille vuonna 2016.
Nurmeksen kaupunki kiistää, että se olisi kohdellut Pohjois-Karjalan osuuskauppaa eri tavalla kuin muita rakennusluvan hakijoita Bomban hotellilaajennuksen lupaprosessissa.
– Nurmeksen kaupunki ei ole poikkeamislupaprosessissa sen kummemmin suosinut kuin sorsinut ketään. Tässä on menty ihan normaalin poikkeamislupamenettelyn mukaan, kaupunginjohtajan sijaisena toimiva talousjohtaja Salla Ovaskainen sanoo.
Maankäyttö- ja rakennusasioista vastaavat virkamiehet ja kaupunginjohtaja olivat jutun tekohetkellä kesälomalla tavoittamattomissa.
Jutun otsikkoa täsmennetty 5.7.2024 klo 11.40: Täsmennetty, että kyseessä on S-ryhmään kuuluva osuuskauppa.