Venäjä kiertää niin kutsutun varjolaivaston avulla G7-maiden toimesta sille asetettua öljyn hintakattoa ja länsimaiden pakotteita.
Aiheesta kertoivat meriliikenteen professori Ulla Tapaninen Tallinnan teknillisestä yliopistosta sekä vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen Suomen Pankista Ylen aamussa ja Ykkösaamussa perjantaina.
Ulla Tapanisen mukaan varjolaivasto koostuu varmistetusti noin 450 aluksesta, joiden omistajista tai vakuutuksista ei ole täysin tietoa.
Tapaninen kertoo, että alukset ovat keskimäärin lähemmäs 20 vuotta vanhoja tavanomaisia tankkereita, joiden kunto on hämärän peitossa.
– Yli 20-vuotiasta tankkeria pidetään jo huonokuntoisena, Tapaninen lisää.
Varjolaivastoon kuuluu aluksia eri puolilta maailmaa, eikä niiden miehistöillä välttämättä ole kokemusta esimerkiksi Itämerellä toimimisesta talvisin jäiden seassa, Tapaninen kertoo.
Jäätyneellä merellä on kuljettava peräkkäin jäänmurtajien avaamilla väylillä mahdollisimman pienin välimatkoin, mikä lisää törmäyksien riskiä.
Varjolaivasto aiheuttaa Itämerellä ympäristöuhan
Ulla Tapanisen mukaan Venäjän varjolaivastoon kuuluvat alukset aiheuttavat uhan Itämerelle, koska niiden kunnosta ei voida olla varmoja.
Öljyä kuljettavan aluksen joutuminen onnettomuuteen on Itämeren merkittävin ympäristöuhka.
Tapanisen mukaan varjolaivastoon kuuluvien vanhojen alusten moottorit tai ohjausjärjestelmät voivat vikaantua, jolloin on olemassa riski sellaisilta väyliltä poikkeamiseen, joilta poikkeaminen voi aiheuttaa onnettomuuden.
Tapaninen kertoo, että ajan kuluessa onnettomuus merellä voi syntyä myös raudan väsymisestä, josta alus koostuu.
Suurimmaksi uhaksi Tapaninen nimeää kaksoispohjan puuttumisen aluksesta, sillä kaikissa Itämerellä seilaavissa öljyä kuljettavissa aluksissa sellaista ei tällä hetkellä ole.
– Jos tapahtuu jotakin, niin se öljy on heti meressä.
Tapaninen kuitenkin alleviivaa, että varjolaivaston avulla käytävästä kaupasta ei ole suoraa vaaraa Itämerelle, sillä öljyä kuljettavan aluksen lastin arvo voi olla yli 100 miljoonaa euroa.
Kalliin lastin johdosta kauppaa käyvät tahot pyrkivät siihen, että lasti kulkee turvallisesti, Tapaninen kertoo.
Pakotteita voidaan kohdistaa jatkossa suoraan aluksiin
Britannia ja useat EU-maat aikovat edistää Venäjän varjolaivastoon kohdistettuja vastatoimia.
Sinikka Parviainen arvioi, että Venäjän varjolaivaston aluksia kohtaan tullaan jatkossa asettamaan enemmän suoria pakotteita, siinä missä aiemmin pakotteita on kohdistettu alusten omistajiin.
Parviainen kertoo, etteivät alusten omistajiin kohdistuneet pakotteet ole osoittautuneet tehokkaiksi, sillä alusten omistajuussuhteita on pystytty järjestelemään uudelleen.
Alusten asettaminen taas suoraan pakotteiden alle on hänen mukaansa estänyt niitä purkamasta lastejaan eri satamissa.