Ulvilan epäilty lapsikaappaus on asiantuntijan mukaan poikkeuksellinen. Satakunnan käräjäoikeus vangitsi alle 40-vuotiaat miehen ja naisen perjantaina poissaolevina epäiltyinä lapsikaappauksesta ja törkeästä vapaudenriistosta.
– Se kuulostaa erikoiselta, koska kaksi henkilöä on vienyt lapset. Yleensä kyse on siitä, että jompikumpi lapsen huoltajista vie lapsen ulkomaille tai jättää lapsen palauttamatta, Kaapatut lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen sanoo.
Torstaina Satakunnan käräjäoikeus antoi tuomion toisesta tapauksesta, jossa tekijöinä oli kaksi aikuista. Kyseisessä tapauksessa isoisä vei lapsenlapsensa ulkomaille toisen henkilön avustamana. Rangaistus oli ehdollista vankeutta molemmille.
Lapsikaappaus tehdään rajan yli
Lapsikaappaus on Suomen lain mukaan tilanne, jossa alle 16-vuotias lapsi viedään ilman huoltajan suostumusta valtiorajan ylitse. Näin ollen voidaan olettaa, että poissaolevana vangittu satakuntalaiskaksikko on vienyt lapset pois Suomesta.
Poliisi ei ole täsmentänyt, kuinka monta lasta kaappaus koskee, mutta heitä on rikoskomisario Kimmo Lindholmin mukaan useita.
Kaapatut lapset ry:n mukaan lapsikaappauksia sattuu vuodessa keskimäärin alle sata. Esimerkiksi viime vuonna tapauksia oli 76, vuonna 2022 puolestaan 56. Lapsikaappaus voi tapahtua myös niin, että lapsi tuodaan Suomeen.
– Isoja muutoksia ei ole tapahtunut kaappausmäärissä. Mutta vuoden lopussa kaapattuna olevien lasten määrä on kasvanut. Asioiden selvittäminen kestää kauemmin, osin siksi, että lapsia kaapataan maihin, jotka eivät ole mukana Haagin kansainvälisessä lapsikaappaussopimuksessa.
Esimerkiksi Irakiin ja Venäjälle kaapattuja lapsia ei usein palauteta.
Kaappari on aina tuttu, usein taustalla avioero
Yleisimmät maat, joihin lapsia Suomesta kaapataan, ovat Ruotsi ja Viro. Usein kyse on siitä, että kahden eri maan kansalaisten avioerotilanteessa toinen puoliso päättää viedä yhteiset lapset omaan kotimaahansa.
– Euroopassa lapsi useimmiten palautetaan tai vanhemmat pääsevät lapsen asuinpaikasta sopimukseen keskenään, Räisänen sanoo.
Räisänen sanoo, että kaappari on käytännössä aina lapsen sukulainen tai muu tuttu.
– Olen ollut tässä työssä 17 vuotta, enkä muista yhtään tapausta, jossa lapsi kaapattaisiin sattumanvaraisesti.
Yhdistys toivoo reagointia ennen kaappausta
Kaapatut lapset on yhdistys, joka antaa tukea ja ohjausta lapsikaappaustilanteissa. Usein kyse on vasta uhkatilanteesta, jolloin vanhempi hakee tukea pelätessään lapsensa kaappausta.
Toiminnanjohtaja Tarja Räisänen arvioi, että Suomen lapsikaappauksia koskeva lainsäädäntö on toimiva. Hän sanoo kuitenkin, että viranomaisten pitäisi suhtautua vakavammin lapsikaappausuhkiin jo ennen kaappauksen toteutumista.
– Esimerkiksi lastensuojelu sanoo helposti, että kyse on huoltajuuskiistasta. Poliisi taas sanoo, että he eivät voi tehdä mitään, ennen kuin lapsi on rajalla. Myös Schengen-maiden sisällä yhteistyötä pitäisi tehdä tehokkaammin.