Suomen talous käväisi taantumassa, ja työllisyys on heikentynyt. Työvoimapulasta ei siltikään ole päästy eroon.
Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Minna Ylikännö vahvistaa, että esimerkiksi hyvinvointialueilla on pula sosiaali- ja terveysalan kesätyöntekijöistä tänäkin vuonna.
– Tässä on jo muutama vuosi mennyt niin, että on jouduttu sulkemaan kokonaisia osastoja, jotta vakinainen henkilökunta voi pitää kesälomansa.
Sosiaalityöntekijöiden koulutuspaikkoja lisättiin jokunen vuosi sitten reippaasti, mutta koska työ on vaativaa ja raskasta, vaihtuvuus on suurta ja työpaikkoja auki paljon.
– Vaihtuvuutta on toki kaikilla toimialoilla, ja tietyssä määrin se kertoo työmarkkinoiden dynaamisuudesta, sanoo Ylikännö.
Konsteja työntekijöiden pitämiseksi on monia. Esimerkiksi Lapissa on yritetty yhdistää viherrakentamista ja laskettelualaa, jotta sesonkityöntekijät pysyisivät pohjoisessa ympäri vuoden.
Moni nuori tahtoo tienestin netistä
Työmarkkinoilla on ristiriitansa. Konkarityövoimasta eli perehdyttäjistä on pulaa, ja samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriö etsii keinoja ikääntyneiden työllistämiseksi.
Mikä ala nuoria mahtaisi houkuttaa?
Esimerkiksi autoalalla on puutetta asentajista, erityisesti raskaiden ajoneuvojen korjaajista.
– Jostain syystä ajoneuvoasentajan työ ei houkuttele nykypäivän nuoria. En tiedä, mikä nuoria houkuttelee. Kaikista ei kuitenkaan influenssereita eli somevaikuttajia voi tulla, pohtii Ylikännö.
– Etenkin raskaan kaluston koulutuspuolelle on vaikea saada opiskelijoita.
Yksi syy tähän ongelmaan on tietenkin se, että nuoret ikäluokat pienenevät. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen voisi olla yksi keino vastata ongelmaan.
Oppisopimuskoulutusta on tarjolla esimerkiksi Scanian huoltamossa, jossa korjataan raskaita ja kalliita ajoneuvoja, joiden pelkkä alusta on noin sadantuhannen euron arvoinen.
Taitavan mekaanikon palkka alkaa noin 3 000 eurosta ja voi parhaimmillaan ylittää korjaamopäällikön ansiotason, kertoo Scanian asiakaspalvelupäällikkö Ville Parma.
Työvoimapula on siellä, missä väestö vanhenee
Työvoimapula on toisaalta esimerkiksi vientialoilla merkki siitä, että tekijöille, ihmisille on kysyntää, ja meillä on talous, joka ainakin jossain määrin kasvaa.
Työvoimapula koskee paitsi useimpia EU-maita, myös muun muassa Yhdysvaltoja, Australiaa, Kanadaa, Etelä-Koreaa ja Japania eli kaikkia vauraita teollisuusmaita, joissa väestö vanhenee.
– Kaikki kilpailevat samasta, etenkin korkeammin koulutetusta työvoimasta, joka alkaa varmasti liikkua enemmän. Matalammin koulutetut pysyttelevät herkemmin omilla asuinalueillaan, kertoo TEMin asiantuntija.
Suomella on neljä kumppanimaata, joiden kanssa keskustellaan työvoiman tuonnista Talent Boost -ohjelman puitteissa. Maat ovat Brasilia, Filippiinit, Intia ja Vietnam.
Uzbekistan on työvoiman vientimaa
– Etelä-Korea on jo pitkään tuonut työvoimaa Uzbekistanista, jossa talous kasvaa huimasti ja koulutukseen panostetaan. Muutenkin Keski-Aasian isoissa maissa on paljon työvoimaa, ja siellä ovat olleet apajilla ainakin Saksa ja Britannia, kertoo asiantuntija.
Suomessa työvoimapulaan liittyy kiinteästi kohtaanto-ongelma: samaan aikaan työttömiä työnhakijoita on paljon ja työpaikkojakin on auki runsaasti, mutta hakijat ja työpaikat eivät sovi toisilleen.
Lisäksi on aito työvoimapula, mikä tarkoittaa Ylikännön mukaan sitä, että tietyille aloille ei kouluteta tarpeeksi väkeä tai koulutus ei ole riittävän työelämälähtöistä.
– Kilpailemme EU:n sisällä samasta työvoimasta, eikä Suomi välttämättä ole ensimmäinen maa, mihin tullaan. Meillä on todella haastava kieli, jota pitää jonkun verran osata, vaikka jotkut yritykset ovatkin muuttaneet työkieltään englanniksi.
Esimerkiksi kansainvälisesti toimivat it-yritykset saavat työntekijöitä englannin kielen ansiosta helposti vaikkapa Intiasta, ja lisäksi virtuaalinen työnteko on ihan oma maailmansa, huomauttaa Ylikännö.
It-osaajien saaminen julkiselle puolelle on palkkatason takia hankalampaa, lisää Ylikännö ja jatkaa, että julkishallinnossakin pitää olla vahvaa it-osaamista, kun työskennellään vaativien digitalisaatiohankkeiden parissa.
Palvelualalla töitä riittää – kiitos eläkeläisten
Majoitus- ja ravintola-alalla, kaupan alalla ja sosiaali- ja terveydenhuollossa suomen kieltä tarvitaan. Tämä on se sektori, joka pystyy kasvamaan yhdessä eläkeläiskuluttajien tarpeiden kanssa, jos vain työntekijöitä ja yrittäjiä riittää.
Jos työvoimapula äkisti helpottaa, se tuskin tarkoittaa ihmelääkkeen löytymistä vaan sitä, että talous sakkaa.
Tämän todistaa ravintola-ala koronapandemian kurimuksessa. Ensin työpaikat katosivat, sitten työntekijöistä tuli armoton pula.
Matkailu- ja ravintolapalvelujen edunvalvojan Maran toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo, että ala menetti koronapandemian aikaisten rajoitusten ja ravintoloiden sulkeutumisen myötä yli 10 000 työntekijää muihin töihin.
– Kun rajoitukset loppuivat alkuvuonna 2022, työvoimapula oli huutava. Osa työntekijöistä saatiin houkuteltua takaisin.
Talouskasvun taas hiipuessa työvoimapulakin hellitti.
– Kun talous kääntyy nousuun, pula työvoimasta pahenee jälleen nuorten ikäluokkien pienentyessä. Ammattitaitoisista kokeista, vuoropäälliköistä ja keittiömestareista on jatkuva puute.
Koska opiskelijoitakin on entistä vähemmän, tarvitsemme välttämättä työperäistä maahanmuuttoa, sanoo Lappi ykskantaan.
Hänen mukaansa nykyään on myös paljon nuoria, jotka haluavat tehdä töitä osa-aikaisesti tai vain osan kesästä. Tästä kertoo Lapin mukaan se, että isot huvipuistot ovat joutuneet järjestämään keskellä kesää toisen rekrytoinnin loppukesäksi.