Yli 120 terveyskeskusta on nyt kiinni, osin työvoimapulan takia – potilas: ”Suoraan sanottuna pelottaa”

Terveyskeskuksia on tänä kesänä kiinni ennätysmäärä. Etenkin pienillä paikkakunnilla pääsyy suluille on työvoimapula.

Pohjois-Savossa on suljettu tänä kesänä peräti 16 terveysasemaa. Kehitys huolestuttaa asiakkaita. Video: Sami Takkinen / Yle
  • Petri Karvinen

Ennätyksellisen moni terveyskeskus on tänä kesänä kiinni henkilöstöpulan vuoksi.

Ylen tekemän selvityksen mukaan terveyskeskuksia on määräaikaisesti suljettuna liki jokaisella Suomen hyvinvointialueella. Yleisin syy sulkuun on henkilöstöpula.

Henkilöstöpulasta johtuvat terveyskeskusten kesäsulut alkoivat Suomessa hoitoalan ammattijärjestön Tehyn mukaan kolme vuotta sitten. Tuolloin Pohjois-Karjalassa suljettiin tilapäisesti kuusi terveyskeskusta, kun niihin ei yrityksistä huolimatta saatu työvoimaa.

Ylen tekemän kyselyn mukaan ilmiö on nyt jopa 20-kertaistunut. Henkilöstöpula on vaikuttanut Manner-Suomessa peräti 121 terveyskeskuksen tilapäiseen sulkuun.

Moni hyvinvointialue totesi vastauksessaan, että henkilöstön vuosilomat ovat tärkeä syy kesäsuluille. Kaikki hyvinvointialueet eivät kuitenkaan tarkentaneet, miksi henkilökunnalle ei palkattu kesäsijaisia.

Voit tutustua oman hyvinvointialueesi tilanteeseen alla olevasta kartasta. Eri värit kertovat, kuinka paljon juuri työvoimapula on vaikuttanut terveyskeskussulkuihin.

Manner-Suomessa on 486 terveyskeskusta, joista on kesällä suljettu 164.

Osa kokee pompotteluksi

Työvoimapula on viime vuosina pahentunut selvästi muun muassa Pohjois-Savossa. Siellä on tänä kesänä kiinni 16 terveyskeskusta, pääasiassa henkilöstövajeen vuoksi.

– Etenkin pienille paikkakunnille sijaisia ei kerta kaikkiaan saada. Tämän vuoksi emme tänä kesänä edes avanneet kaikkia sijaisuuksia hakuun, Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluyksikköjohtaja Ritva Vitri kertoo.

Kaavin terveysaseman sairaanhoitaja Susanna Iivonen pitää tilannetta harmillisena. Hänen mukaansa sijaispulaan aletaan tottua, koska vaihtoehtoa ei ole.

– Lääkäreistä on ollut pulaa aiemminkin, mutta nyt myös hoitajia on vaikea löytää. Tämä on nyt uusi normaali, Iivonen kuvailee.

Susanna Iivonen, sairaanhoitaja, Kaavin terveysasema.
Sairaanhoitaja Susanna Iivonen piti tänä vuonna kesälomansa kesäkuussa. Silloin hänen työpaikkansa, Kaavin terveysasema, oli suljettu. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Kaavin terveysasema oli tänä kesänä kiinni kuukauden ajan. Heinäkuun alussa asema avattiin, samalla kun naapurikunta Tuusniemen terveyskeskus meni kiinni.

Kesäsulkujen aikana apua voi hakea toiseksi lähimmältä terveyskeskukselta. Iivosen mukaan osa asiakaskunnasta ymmärtää tilanteen, osa taas kokee sen pompotteluksi.

Tuusniemeltä 25 kilometrin matkan Kaavin terveysasemalle taittanut potilas Marja-Liisa Partanen sanoo olevansa työvoimapulasta kauhuissaan.

– Suoraan sanottuna pelottaa. Kun ikäännymme, onko meille hoitajia? Partanen kysyy.

Marja-Liisa Partanen, Tuusniemeltä jonottamassa pääsyä lääkäriin. Vieressä hänen kuskinsa Maija Nissinen, Tuusniemeltä.
Tuusniemeläinen Marja-Liisa Partanen (vas.) tarvitsi Kaavin terveysasemalle kyydin. Maija Nissinen lähti kuskiksi. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Töitä olisi tuhansille

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho pitää terveydenhuollon työvoimavajetta merkittävänä. Hänen mukaansa töitä olisi tarjolla tuhansille hoitajille ja lääkäreille.

KT ratkaisisi ongelmaa esimerkiksi lisäämällä alan koulutuspaikkoja ja edistämällä työperäistä maahanmuuttoa.

– Tarvitaan järeitä toimia. Myös terveydenhuollon järjestäjien lakisääteiset velvoitteet tulisi ottaa tarkasteluun, jotta koulutettujen ammattilaisten työpanos pystyttäisiin käyttämään tehokkaasti, Ruskoaho luettelee.

Mies odottaa lääkäriin pääsyä Kaavin terveyskeskuksessa.
Useilla alueilla hoitaja- ja lääkäripulaa pahentaa väestön ikärakenne. Iäkkäät tarvitsevat keskimäärin enemmän terveydenhuoltoa kuin nuoremmat. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Hoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola näkee hoitajapulan johtuvan alan heikosta palkkauksesta ja raskaasta työkuormasta.

– Työnkuvan kehittäminen ja työn johdon parantaminen ovat tärkeimmät keinot, joilla pula ratkaistaan. Toivottavasti myös sössötys hyvinvointialueiden rahojen puutteesta lopetetaan, koska kyse on siitä, mihin rahaa käytetään, Paavola toteaa.

Onko terveyskeskusten kesäsulku vaikuttanut sinuun?

Teemme jatkojuttua aiheesta. Voit olla luottamuksella yhteydessä. Käytämme henkilötietojasi vain journalistisessa tarkoituksessa. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.

Juttua muokattu klo 9.41: Täsmennetty tietoa vuoden 2021 henkilöstöpulatilanteesta.

Juttua muokattu klo 12.20: Lisätty tieto terveyskeskusten kokonaismäärästä Manner-Suomessa.

Juttua korjattu klo 15.15: Muokattu otsikosta ja leipätekstistä kokonaan tai osittain henkilöstöpulan vuoksi kesällä kiinni olevien terveyskeskusten määrä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ilmoitti aluksi Ylelle, että kesällä kiinni olevia terveyskeskuksia on 7, mutta oikea luku on 8.

Juttua muokattu 26.7. klo 11.09: Lisätty tieto siitä, että arvion ensimmäisistä terveyskeskussuluista, jotka johtuivat henkilöstöpulasta, antoi hoitoalan ammattijärjestö Tehy.