Ylen rahoitus on yhä auki, ja tilannekuva näyttää juuri nyt harvinaisen sekavalta.
Ylen tulevaisuuden rahoitus nousi viime eduskuntavaalien agendalle, kun sekä perussuomalaiset että kokoomus esittivät varjobudjeteissaan mittavia leikkauksia Ylen rahoitukseen.
Vaalit voittaneen kokoomuksen johdolla koottu hallitus perusti viime vuoden lokakuussa parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida Ylen rahoitusta ja julkisen palvelun tehtävää. Perinne on pitkä.
Ylen rahoituksesta on päättänyt jo vuosikymmenien ajan eduskunta, ei istuva hallitus. Kyse on viime sotien jälkeen alkaneesta käytännöstä. Sillä on haluttu turvata Ylen itsenäisyys ja riippumattomuus kulloisestakin hallituksesta.
Parlamentaarisen työryhmän työ päättyi torstaina tuloksettomana. Työryhmän vetäjä Matias Marttinen (kok.) varmasti toivoi, että hänen johdollaan saavutettu kompromissi olisi hyväksytty eduskuntaryhmissä ennen kansanedustajien kesälomia.
Marttinen kuvaili alkuviikolla saavuttamaansa sopua poliittisen uransa hauraimmaksi kompromissiksi. Sovun toisessa päässä ovat perussuomalaiset ja toisessa vasemmistoliitto. Perussuomalaiset ovat vaatineet työryhmässä kaikkein kovimpia leikkauksia.
Marttisen pitkään ja hartaasti neuvottelema sopu syntyi työryhmässä tiistaina. Se tuntuu suorastaan ihmeeltä, sillä yli kaksi viikkoa sitten näytti vielä siltä, että koko prosessi oli pahasti jumissa.
Ylen saamien tietojen mukaan perussuomalaiset olivat lyöneet silloin liinat kiinni, ja Marttinen olisi siirtynyt neuvottelemaan paketista eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa. Ainakin jotkut työryhmän jäsenistä olivat tuolloin epätietoisia siitä, jatkuuko työryhmän työ lainkaan.
Se jatkui. Sopu syntyi työryhmässä alkuviikosta, ja jo torstaina se kaatui eduskunnassa, kun alustava kompromissi vietiin eduskuntaryhmien arvioitavaksi. Sekä vasemmistoliiton että vihreiden eduskuntaryhmät kaatoivat paperin. Samoin kuin Harry Harkimon johtama Liike Nyt, jonka ainoa kansanedustaja hän on.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kertoi Ylelle, että kompromissi kaatui vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä yhdelle vuodelle suunnitellun liian suuren leikkauksen takia. Liike Nytin Harkimo totesi puolestaan Helsingin Sanomille, että esitys oli täysi mahalasku. Harkimo istui itse työryhmässä, jonka esityksen hän kaatoi. Vihreät taas toivoivat, että neuvottelut jatkuvat, mutta kompromissin torppaamisen syy jäi epäselväksi.
En ole nähnyt mietinnön luonnosta, ja kaikki Ylen mahdollisia leikkauksia koskevat luvut perustuvat julkisuuteen tihkuneisiin tietoihin. Niiden perusteella Yleltä jäädytettäisiin indeksikorotukset vuosina 2025–27, ja tämän lisäksi yhtiön maksama arvonlisäveroprosentti nousisi kymmenestä neljääntoista prosenttiin. Leikkaukset voisivat näiden tietojen perusteella olla yhteensä noin 112–132 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana.
Vasemmistoliittoa hiersi todennäköisesti ilmeisesti perussuomalaisille tehty kädenojennus, jossa alvin korotusta olisi aikaistettu.
Parlamentaarinen työryhmä jatkaa työtään näillä näkymin elokuussa, mutta vielä on epäselvää, millaiset jäljet nyt kaatunut sopu on jättänyt eri puolueisiin.
Toistaiseksi ei ole esimerkiksi tiedossa, miten SDP suhtautui alustavaan sopuun, mutta Ylen saamien tietojen mukaan sekä kokoomus, RKP että keskusta puolsivat kompromissia. Paperi kelpasi Kauppalehden mukaan myös perussuomalaisille.
Työ siis jatkuu, mutta kaiken tämän jälkeen ilmassa on yhä kysymys: miten Ylen rahoituksesta ja tehtävistä keskustellaan elokuussa. Kenen johdolla ja kenen kanssa?
Matias Marttinen kertoi Ylen haastattelussa, että neuvottelut jatkuvat, mutta samaan hengenvetoon hän pohti, pystyykö hän rakentamaan enää uusia kompromisseja.
Ylen tulevaisuus on yhä auki, ja elokuussa selvinnee, toimiiko parlamentaarinen työskentelytapa yhä Suomessa.
Yle Uutisten kulttuuritoimitus seuraa Yleen yhtiönä liittyviä aiheita.