Suomen suurin linja-autoyritys Koiviston Auto on tänä vuonna ostanut kahden merkittävän kilpailijansa yritystoimintaa.
Kauppojen myötä Koiviston Auton markkinaosuus markkinaehtoisessa kaukoliikenteestä nousee yli 70 prosenttiin, arvioi Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) yrityskauppavalvonnan johtaja Sanna Syrjälä.
Syrjälän mukaan kuluttajan näkökulmasta kyseiset yritysostot ovat huonoja uutisia ja markkinoiden keskittyminen yhä harvemmille yrityksille johtaa lähes poikkeuksetta hintojen nousuun.
– Bussilippujen hinnat tulevat nousemaan reiteillä, joille ei jää riittävästi kilpailua, ja kuluttajat maksavat laskun, Syrjälä sanoo.
Koiviston Auto -konserni omistaa Onnibusin, jonka se osti 2018. Suomalainen sijoitusyhtiö Capman Infra omistaa koko Koiviston Auto -konsernin.
Onnibusin toimitusjohtaja Joona Hurmerinta sanoo, että kuluttajat voivat olla lippujen hintojen nousun suhteen jokseenkin rauhallisin mielin.
Koiviston Auton konsernijohtaja Henrik Mikkola ohjasi Ylen haastattelunpyynnön Hurmerinnalle.
Ostetut yritykset olivat Väinö Paunun kaukoliikennetoiminta ja puolet linja-autoyritys Vainion liikenteen toiminnasta. Väinö Paunun liikennöi esimerkiksi Tampereelta muihin kaupunkeihin ja Vainio Turku–Helsinki-väliä.
Lain mukaan KKV ei voi tutkia Koiviston ja Vainion välistä kauppaa. Syrjälän mukaan kauppa tutkittaisiin, jos se olisi mahdollista. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole, sillä kaupan osapuolten yhteinen liikevaihto jää alle kilpailulaissa määritellyn rajan.
Jos raja ylittyisi, kaupasta pitäisi ilmoittaa ennen sen toteutumista KKV:lle, joka tutkisi, onko kaupalla haitallista vaikutusta kilpailulle. Kauppaa ei saa laittaa täytäntöön ennen kuin tutkinta on valmis.
KKV olisi aikoinaan halunnut tutkia myös Onnibusin oston. Kaukoliikenteessä on nähtävillä samantapaista kehitystä kuin terveysalalla.
”Lähes monopoliasema”
Markkinaosuuksien laskeminen ei ole niin yksinkertaista.
Valtakunnallinen markkinaosuus ei Syrjälän mukaan kerro aivan koko totuutta, sillä bussiliikenteessä kilpailua käydään reittikohtaisesti.
Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Oulusta Kajaaniin liikennöivä bussiyhtiö ei välttämättä aiheuta kilpailua Helsinki–Turku-väliä liikennöivälle yritykselle.
Syrjälä myös huomauttaa, että bussiliikenteessä esimerkiksi junaliikenteen vaikutus kilpailuun pitäisi tutkia erikseen.
Koiviston yli 70 prosentin valtakunnallinen markkinaosuus tarkoittaa Syrjälän mukaan silti sitä, että osalla reiteistä yhtiö on todennäköisesti ainoa toimija.
Korkea markkinaosuus viittaa Syrjälän mukaan myös siihen, että muiden yritysten laajentuminen omilta reiteiltään Koiviston Auton hallitsemille reiteille on epätodennäköistä.
Syrjälä pitää lähes varmana, että bussilippujen hinnat tulevat nousemaan tuntuvasti esimerkiksi Helsinki–Turku-välillä, kun Koivistolla on lähes monopoliasema.
Ainoastaan uusi tulokas Flixbus ajaa kyseistä väliä kahdella vuorolla päivittäin, kun taas Koivistolla vuoroja on kymmeniä vuorokaudessa.
Koiviston Autolla oli jo ennen uusimpia yrityskauppoja vahva asema niin kutsutun kasvukolmion eli Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkien väleillä. Uusimmat kaupat vahvistavat asemaa entisestään.
Syrjälän mukaan karkeana nyrkkisääntönä voi pitää yli 40 prosentin markkinaosuutta, kun puhutaan yleisesti minkä tahansa markkinan haitallisesta keskittymisestä.
– 40 prosenttia on suuntaa antava luku. Väliä on esimerkiksi sillä, minkälaisia ovat muut toimijat samalla markkinalla ja kuinka samanlaisia niiden tuotteet tai palvelut ovat, Syrjälä sanoo.
Vastuuministerillä ei aikomuksia puuttua keskittymiseen
Tällä hetkellä kahden kriteerin on täytyttävä, jotta KKV voi puuttua mahdollisesti kilpailua haittaavaan yrityskauppaan:
- Molempien yhtiöiden liikevaihdon tulee olla vähintään 10 miljoonaa euroa.
- Molempien yhtiöiden Suomesta kertyneen yhteenlasketun liikevaihdon tulee olla vähintään 100 miljoonaa euroa.
Nämä kriteerit eivät täyty Vainion liikenteen myynnissä, koska myynti kattaa vain puolet yrityksestä.
Liikevaihtorajoja laskettiin vuoden 2023 alusta, mutta silti ne ovat Syrjälän mukaan omissa sfääreissään Euroopan mittakaavassa.
Yle kysyi kilpailu- ja kuluttajapolitiikasta vastaavalta työministeri Arto Satoselta (kok.), onko hallituksella aikomusta puuttua eri aloilla tapahtuvaan keskittymiseen.
Satonen vastasi sähköpostitse, että on huolissaan markkinoiden keskittymisestä esimerkiksi terveysmarkkinoilla, mutta hallituksella ei ole tällä hetkellä aikomuksia lisätä KKV:n työkaluja.
Kilpailulakia ei olla Satosen mukaan muuttamassa nykyisellä hallituskaudella, mutta hän sanoo ministeriön seuraavan tilannetta tarkasti ja arvioivan mahdollisia lisämuutostarpeita lähemmin vaalikauden loppupuolella.
Mitä keskittymiselle voisi tehdä?
Pitkässä juoksussa Syrjälä näkee kaksi vaihtoehtoa: joko hyväksytään nykytila ja markkinat saavat keskittyä vapaasti, jolloin hinnat nousevat ja tyypillisesti laatu heikkenee.
Tai sitten lainsäädäntöä muutetaan siten, että viranomaisilla on mahdollisuus puuttua liikevaihtorajojen alla oleviin yrityskauppoihin.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa on yksinkertaisesti odotettava uuden toimijan saapumista markkinoille, mikä saattaisi laskea hintoja. Mutta jos lainsäädäntöä ei muuteta, ennestään suuressa markkina-asemassa olevat yritykset voisivat ostaa uuden toimijan jälleen itselleen, eikä markkina tervehdy.
Kyseessä olisi sama tilanne, kun OnniBus aikoinaan perustettiin. Se alkoi polkea hintoja ja lisäsi bussiliikenteen kilpailua, kunnes Koivisto osti sen.
Syrjälän mukaan elinkeinoelämä on vastustanut otto-oikeuden käyttöönottoa vetoamalla muun muassa epävarmuuden lisääntymiseen.