Moni rantatontin omistaja luulee omistavansa tonttinsa vesirajaan asti, mutta näin ei välttämättä ole: osa rannasta voi olla vesijättöä, joka ei kuulu tonttiin.
Millaisista asioista kannattaa ottaa selvää esimerkiksi mökkikauppojen tai rakentamisen yhteydessä? Kysymyksiin vastaa tuotantopäällikkö Seppo Sadeharju Maanmittauslaitokselta.
Kuka vesijättömaan omistaa?
Vesijättö on entistä vesialuetta, joka on muuttunut rannaksi, kun vesistön pinta on laskenut.
Vesiraja on voinut paeta esimerkiksi maankohoamisen tai veden säännöstelyn seurauksena. Kiinteistön raja ei kuitenkaan siirry mukana, ja väliin jää kaistale, joka ei kuulu rantakiinteistön omistajalle.
Omistaja on se, kenen omistaman veden alta vesijättömaa on paljastunut. Useimmiten sen omistaa yhteisen vesialueen osakaskunta, joka koostuu esimerkiksi kylän tiloista.
Miten vesijättömaan saa itselleen?
Vesijättömaan voi ostaa vesialueen omistajilta. Tapio Sadeharjun mukaan se voi olla hankalaa, jos omistajia on monta.
Rantatontin omistaja voi myös tehdä Maanmittauslaitokselle hakemuksen vesijätön lunastamiseksi. Lunastamiseen ei tarvita vesialueen omistajan suostumusta.
Lunastuksia tehdään vuosittain 500–800.
Mitä riskinä, jos vesijättöä ei lunasta?
Jos rantakiinteistön omistaja ei lunasta tai osta vesijättöä itselleen, vesijätön omistaja eli useimmiten vesialueen osakaskunta voi käyttää itse rantakaistaletta. On jopa mahdollista, että vesijätön omistaja myy sen kolmannelle osapuolelle.
– Käytännössä vesijättöalue voi olla niin kapea, ettei sitä voi käyttää mihinkään, Sadeharju sanoo.
Ristiriitatilanteita aiheutuu vuosittain kiinteistön ja veden omistajien välillä esimerkiksi laiturin rakentamisen tai rannan ruoppaustöiden yhteydessä, kun keskustellaan, kenen luvalla muutostöitä tehdään.
– Silloin saattaa olla vaatimuksena, että vesijätön lunastus on tehty.
Entä jos vesijättöä tulee lisää?
Vesijättöä voi syntyä lunastuksen jälkeen edelleen lisää. Silloin voidaan tehdä uusi lunastus.
Vesialueen lunastaminen ei ole mahdollista, mutta sen voi yrittää ostaa ennakoivasti vesialueen omistajalta.
Meren rannalla vesijättöä syntyy jatkuvasti maan kohoamisen takia. Eniten vesilunastuksia tehdään Etelä- ja Varsinais-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Tulevaisuutta on vaikea ennakoida, sanoo Sadeharju.
– Esimerkiksi merenrannalla maan kohoaminen hidastuu, ja ilmastonmuutoksen seurauksena vesi lähtee ehkä jossain vaiheessa taas nousemaan.