Kunnianhimoiset kantaesitykset, eli teatterille varta vasten kirjoitetut näytelmät, voivat olla kesäteatterille iso riski. Usein kesän tuotoilla rahoitetaan seuraava esityskausi.
Näin on esimerkiksi Rampin kesäteatterissa Vaasassa.
– Kesäteatteri tuottaa ne tulot, joilla rahoitetaan syksyn ja kevään sisäteatterikausi. Siellä voidaan tehdä vähän kokeilevampaa taidetta, joten kesäteatterin on pakko myydä, täsmentää Ilmari Moisio Rampista.
Rampin kesäteatterissa nähtiin edellinen kantaesitys vuonna 2016. Se menestyi huonosti, Moisio muistelee. Silloin Käytännön aikamatkustusta taiteilijoille keräsi koko kesänä vain 280 katsojaa. Jo yhteen esitykseen olisi mahtunut 250 katsojaa.
Nyt kantaesityspelko on hälventynyt, ja tällä kaudella Rampissa nähdään Klamydia-yhtyeen musiikkiin pohjautuva Neljä ystävää -musikaali. Musikaalin on ohjannut ja käsikirjoittanut Pyry Keto.
Nyt kesäkausi on puolivälissä, eikä tappiota tänä vuonna ole tulossa.
– Kyllä tästä ehdottomasti plussalle päästään. Tärkeintähän on kuitenkin saada hyvä näytelmä, ja tämä on oikeasti todella hyvä näytelmä, musiikin ohjaaja ja sovittaja Ilmari Moisio sanoo.
Häjyt ensimmäistä kertaa kesäteatterissa
Aisamäen kesäteatteri Peräseinäjoella esittää Aleksi Bardyn käsikirjoitukseen pohjautuvan Häjyt-näytelmän. Sen on dramatisoinut, sovittanut ja ohjannut Sari Viitasaari.
Kyseessä on Aisamäen kesäteatterin ensimmäinen kantaesitys.
– Käytettävissä ei ollut mitään tekstejä, ainoastaan elokuva. Siitä on lähdetty raapustamaan, ja tehty sovitus niin, että se sopii kesäteatterin lavalle, Viitasaari sanoo.
Elokuvan sovittaminen on vaatinut ohjaajalta mielikuvitusta. Kun elokuvassa kohtaus vaihtuu toiseen, pitää kesäteatterissa kirjoittaa kohtausten väliin luontevaa toimintaa.
Häjyt-elokuvasta ollaan parhaillaan tekemässä toista osaa. Viitasaari kertoo, ettei hänellä ollut jatko-osasta tietoa, kun hän alkoi sovittaa elokuvaa näytelmäksi.
– Olin Solar Filmin tuotantojohtaja Jukka Helteen kanssa puhelimessa lupa-asioista, ja silloin hän sanoi, että sattuipa osuvasti, kun tehdään kakkososa.
Esityskauden jälkeen Viitasaari vie käsikirjoituksen näytelmäkirjailijaliiton luvanvaraiseksi näytelmäksi. Sen jälkeen myös muut teatterit voivat sitä hyödyntää.
Ammattinäyttelijöitä Viitasaari ei kaipaa Aisamäen kesäteatteriin, harrastajien kyvyt riittävät hyvin.
– Tämä on näiden ihmisten harrastus. He tulevat hyvin erilaisista elämäntilanteista, porukka hitsautuu yhteen ja he tekevät parhaansa.
Huutolaislapsen tarina
Jyrkän kesäteatteri Ylistarossa esittää kantaesityksenä tänä kesänä huutolaislapsen tarinan Pyyntö. Näytelmä kertoo Taavista, joka joutuu huutolaislapseksi ankaran emännän ja alkoholisoituneen isännän taloon.
Tarina kertoo siitä, miten ilkeää kohtelu huutolaislapsia kohtaan on saattanut olla. Toisaalta se kertoo myös lapsen lojaaliudesta.
Nimensä näytelmä sai Klamydia-yhtyeen kappaleesta.
Haluan tuoda lavalle kipeitäkin asioita, tunne edellä olevia juttuja, joita jokainen saa vähän työstää itsessään.
Jaana Jokinen, käsikirjoittaja
Näytelmän ovat kirjoittaneet Juha Rinnekari ja Jaana Jokinen. Jokinen on kirjoittanut viime vuosina Jyrkän lavalle viitisen näytelmää.
– Haluan ikään kuin ampua nuolia katsojiin. Tuoda lavalle kipeitäkin asioita, tunne edellä olevia juttuja, joita jokainen saa vähän työstää itsessään, Jokinen kertoo.
Hän tietää, että hyväksi havaitut klassikot tuovat katsomon täyteen. Osa katsojista käy jopa katsomassa saman näytelmän eri teattereiden esittämänä.
Kuitenkin myös kantaesityksille löytyy kysyntää. Jokisen mukaan rohkeat tekstit kiinnostavat yleisöä.
– Niissä on kipeitäkin aiheita pikkuhuumorilla höystettynä. Ne kiinnostavat. Joku on aina käynyt läpi niitä asioita omassa elämässään, Jokinen sanoo.