Juhannuksen suosikkijuoma Suomessa oli ananaslonkero. Lonkeroa saadaan, kun limonadiin sekoitetaan viinaa tai käytetään mehua alkoholiksi, kansanomaisesti sanottuna kiljuksi. Suuret keksinnöt ovat yksinkertaisia.
Juhannuksen alla astuivat voimaan myös uudet alkoholin myyntisäännöt. Uuden lain mukaan kaupoissa voidaan myydä kahdeksan prosentin vahvuisia juomia. Aiemmin raja oli viisi ja puoli prosenttia.
Uudistusta perusteltiin suomalaisten eurooppalaistamisella. Sitähän me tarvitsemme, olemmehan olleet länsieurooppalaisia vasta tuhat vuotta. Tosin Euroopassa ei tunneta lonkeroa, eikä oikein kiljuakaan. Eikä mitään yhteistä eurooppalaista alkoholipolitiikkaa ja juomatapaa ole olemassa. Juomatavat vaihtelevat paikasta toiseen.
Ei mitään yhteistä eurooppalaista alkoholipolitiikkaa tai juomatapaa ole olemassa.
Ruotsissa kaupoista poistettiin keskiolutkin jo vuosia sitten. Ruotsin Systembolaget eli sikäläinen Alko tarjoaa kuitenkin suomalaiseen Alkoon hyvin verrattavan valikoiman tuotteita. Myös Norjassa alkoholipolitiikkaa ohjataan saatavuudella. Viinat ostetaan edelleen viinakaupoista, ei ruokakaupoista.
Eikä viinan vapaa saatavuus kuki kaikkialla muuallakaan maailmassa. Esimerkiksi Kanada on amerikkalainen, monikulttuurinen, eurooppalainenkin, mutta alkoholipoliitikassa tiukasti säädelty valtio. Monissa osissa maata ei myydä kaupoissa edes olutta.
Alkoholin haitat ovat yksi suurimmista terveysongelmista koko maailmassa.
Kaikkia edellä mainittuja yhdistää yksi seikka: alkoholin käyttöä pyritään hillitsemään ja haittoja lieventämään valistuksella, saatavuuden rajoituksilla ja hintapolitiikalla. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan alkoholista aiheutuvat haitat ovat yksi suurimmista terveysongelmista koko maailmassa. Alkoholi viihdyttää ja viini on viisasten juoma, mutta liika on liikaa. Kohtuus kaikessa, se on terveyspoliitikkojen linja.
Suomessa mennään pää pystyssä kokonaan toiseen suuntaan. Syy on kilpailupolitiikka. Lopullinen tavoite on lopettaa nykyinen alkoholimonopoli Alko. Se on ollut tärkeä tavoite ennen muuta päivittäistavarakauppaa hallitseville kaupparyhmille.
Viinit ja väkevät viinat ovat nykyisin Alkossa. Alko on monopoli, mutta hyödyllinen monopoli, sen historia osoittaa. Nyt meillä tehdyn alkoholilain uudistuksen tarkoituksena on saada aikaan ketjureaktio. Seuraavaksi vapautetaan viinit ja väkevät juomat kauppojen hyllylle.
Silloin Alko laittaa lapun luukulle, ja julkisen monopolin korvaa yksityinen duopoli: kaksi kauppaketjua jakavat markkinat keskenään. Suomen vähittäiskauppa on hyvin keskittynyttä, ja nyt tehdyt ratkaisut keskittävät sitä lisää.
Tarkoituksena on saada aikaan ketjureaktio. Seuraavaksi vapautetaan viinit ja väkevät juomat kauppojen hyllylle.
Suuntaus on sama muillakin aloilla, esimerkiksi yksityisissä terveyspalveluissa. Yksityisen terveysalan keskittyminen on ollut hämmästyttävää, eikä Kilpailu- ja kuluttajavirasto, jonka pitäisi valvoa markkinatalouden toimintaa, ole aina puuttunut asiaan. Ei voida, sanoo viraston johtaja. Laki ei anna valtuuksia siihen.
Maan hallitus jopa lisäsi tukea yksityisille terveysfirmoille, jotka kiitokseksi nostivat heti palvelujensa hintoja. Veronmaksajien rahat siirrettiin suoraan firmojen kasvottomille omistajille. Samaan aikaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto vaikeroi keskittymisen ongelmista.
Yksityisen terveysalan keskittyminen on ollut hämmästyttävää.
Äskettäin todettiin myös lehdistön keskittyneen rajusti. Tapahtuu sama, mikä on nähty jo paikallisradioiden kohdalla. Isot ostavat pienet pois markkinoilta. Sananvapaus heikkenee. Maakuntien lehdistö on nykyisin muutaman lehtiketjun hallussa, ja tämä näkyy lehtien laadussa.
Lehdistöllä on tietysti omatkin ongelmansa: yksi iso pulma ovat amerikkalaiset ja kiinalaiset digijättiläiset, jotka kahmivat ilmoitusrahat. Ongelma on myös valtiollinen Posti, joka ei enää entiseen tapaan jakele lehtiä. Posti ei kulje eikä Kusti polje.
Mitä yhteistä on siis vahvoilla olueilla, isoilla terveysjäteillä, keskittyvillä lehtiketjuilla ja paikallisradioilla? Se, että hampaaton kilpailupolitiikka sallii epäterveen kehityksen.
Markkinatalous vääristyy. Suuret yhtiöt pääsevät määräävään markkina-asemaan. Seuraukset eivät ole kuluttajan etu.
Toimiva markkinatalous tarvitsee toimivat säännöt. Sääntöjä on nytkin, mutta kuten nähdään, ne ovat usein – liian lepsuja.
Lauri Kontro
Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Hänelle voi antaa palautetta osoitteeseen lauri.kontro@gmail.com