Useat puolueet olisivat valmiita sopimaan siitä, etteivät niiden kansanedustajat olisi ehdolla sekä alue- että kuntavaaleissa.
Viime vaaleissa eduskuntaan valittiin 110 ”triplapäättäjää” eli kansanedustajaa, jotka ovat myös alue- ja kunnanvaltuutettuja. Osa heistä on sittemmin luopunut paikastaan aluevaltuustossa.
Vasemmistoliitto suosittelee, etteivät sen kansanedustajat olisi ehdolla sekä alue- että kuntavaaleissa ensi keväänä. Puoluehallitus päätti asiasta toukokuussa. Suositus ei ole velvoittava, eli sen rikkomisesta ei seuraa rangaistuksia.
– Tarkoituksena mielestäni on ennen kaikkea valta-asemien jako. Olisi tärkeää, että kaikki puolueet olisivat mukana tässä, sanoo vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Veronika Honkasalo.
Suosituksella puolue haluaa ehkäistä vallan kasautumista ja saada uusia ihmisiä ehdokkaiksi. Puolueessa halutaan myös taata, että päättäjillä on aikaa hoitaa tehtävänsä.
Muissa puolueissa vastaavaa suositusta ei ole. SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärven mielestä parasta olisi, jos puolueet voisivat yhdessä sopia tavan estää kolmella pallilla istumisen samaan aikaan.
– Olen tätä ehdottanut kollegoille jo useampaan otteeseen, että voisimmeko jonkin tällaisen tavan löytää, Näkkäläjärvi sanoo.
Myös vasemmistoliitto kannattaa sitä, että kaikki puolueet antaisivat suosituksia ehdokkaille.
Vihreät linjasi helmikuussa tavoittelevansa lakimuutosta, jonka mukaan kansanedustaja tai europarlamentaarikko ei voisi olla samanaikaisesti jäsenenä sekä kunnanvaltuustossa että aluevaltuustossa. Jos hänet valittaisiin yhtä aikaa molempiin, hänen pitäisi luopua ainakin yhdestä luottamustehtävästä.
Toistaiseksi puolue ei kuitenkaan anna suosituksia omille edustajilleen.
– Niin kauan kuin tämä ei ole lainsäädännössä tai yleinen käytäntö kaikilla puolueilla, on kohtuutonta antaa toisille sellaista etumatkaa, että he asettavat ehdolle kansanedustajia ja me emme, sanoo vihreiden puoluesihteeri Anna Moring.
Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Mikko Rekimies sanoo, että puolueen eduskuntaryhmä keskustelee mahdollisesta suosituksesta ehkä kesätauon jälkeen.
– Ehkä osa puolueista saattaa katsoa ainakin nyt nämä ensimmäiset vaalit, että tuleeko siinä jo sellaista tavallaan luonnollista jakoa, sanoo Rekimies.
Kolmoisroolissa useita pulmia
Oikeudesta asettua ehdolle vaaleissa säädetään perustuslaissa. Se ei rajoita luottamushenkilötoimien lukumäärää: yksi ihminen voi olla niin monessa toimessa kuin haluaa.
Kolmoisrooli voi tuoda mukanaan kolmenlaisia ongelmia.
Ensimmäinen on jääviys. Edustajille voi tulla eturistiriitoja, kun heidän täytyy alue- ja kunnanvaltuustossa ajaa oman alueensa asiaa, mutta eduskunnassa koko Suomen asiaa.
Liike Nytin puheenjohtajan Harry Harkimon mielestä kansanedustajien ei ylipäätään pitäisi voida istua aluevaltuustoissa, sillä valtio myöntää hyvinvointialueiden rahoituksen ja aluevaltuustot puolestaan hakevat rahaa valtiolta. Silloin yksi ja sama henkilö on sekä pyytämässä että vastaanottamassa rahaa, Harkimo perustelee.
Toinen ongelma on ajankäyttö. Yhden edustajan voi olla vaikea löytää aikaa eduskunnan, kunnan ja aluevaltuuston kokouksiin ja asioihin perehtymiseen.
Kolmas ongelma on vallan keskittyminen. Esimerkiksi vihreissä ajatellaan, että demokratian kannalta olisi parempi, että valta keskittyisi useammille ihmisille ja että eri luottamustoimissa olisivat eri ihmiset.
Lakimuutosten tarvetta selvitetään
Hallitus käynnisti kesäkuussa selvityksen luottamushenkilönä toimimisesta useilla eri hallinnon aloilla. Selvityksen tarkoitus on arvioida, paljonko päällekkäisiä tehtäviä eri päättäjillä on, kuinka usein luottamustoimista erotaan kesken kauden ja kuinka paljon niissä tulee vastaan kysymyksiä jääviydestä. Samalla selvitetään, olisiko lakia tarve muuttaa.
Selvityksen on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2025, joten tuleviin alue- ja kuntavaaleihin se ei ehdi vaikuttaa.
Rajoituksissa voi olla myös ongelmia. Kokoomus ja RKP nostavat esiin sen, että oikeus asettua ehdolle vaaleissa on taattu perustuslaissa.
– Sitä on varmasti hankalaa lainsäädännöllisesti rajoittaa, joten silloinhan sen pitäisi käytännössä olla herrasmiessopimus, toteaa RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseff.
RKP ei ole keskustellut asiasta, mutta Guseffin mukaan puolue on avoin keskusteluille.
Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko toteaa, että Suomessa on pitkä perinne siitä, että kuntapäättäjät ovat myös eduskunnassa, eikä hän näe siinä välttämättä ongelmaa.
– Nyt kun on tullut tämä uusi aluetaso tähän väliin, on selvää, että täytyy taas tarkastella asiaa uudestaan eri näkökulmista, Kokko huomauttaa.
Hänen mukaansa kokoomus odottaa nyt hallituksen selvityksen tuloksia.
– Tämä ei ole helppo eikä yksinkertainen asia, niin sen takia kannattaa rauhassa selvittää ja sitten tehdä mahdollisesti päätöksiä, jos sellaisiin syntyy tarvetta.
Yle ei tavoittanut perussuomalaisia ja keskustaa kommentoimaan asiaa.