Maanmittauslaitos haluaa auttaa marjastajia löytämään hyvät mustikka-apajat.
Valtaosa luonnonmarjoista jää keräämättä, koska satoisimpien marikkojen löytäminen on vaikeaa.
Maanmittauslaitoksen tutkimuksessa hyödynnetään drooneja, laserkeilausta, paikkatietoaineistoja sekä kuvapohjaisia konenäkömenetelmiä. Kerätyn tiedon pohjalta laaditaan tekoälymalleja, joiden avulla piirretään marjakarttoja.
Kartoitusta on tehty aiemmin Ilomantsissa ja tänä kesänä Espoon Nuuksiossa.
Kerätyn aineiston perusteella Suomen marjapaikoista arviolta vain alle prosentti on kaikkein satoisimpia.
Maanmittauslaitos laajentaa tutkimustaan myöhemmin puolukka- ja lakkasatoihin.
Tänä kesänä Suomessa on julkaistu muitakin sovelluksia, jotka auttavat mustikkapaikkojen löytämisessä.