Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on pyytänyt Suomen hallitukselta vastinetta asiassa, jossa turvapaikan saaneet venäläislapset on määrätty palautettavaksi Venäjälle. Lasten isä tuli lasten kanssa Suomeen vuonna 2022 sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainassa.
Asia on ollut korkeimmassa oikeudessa (KKO) käsiteltävänä isän aloitteesta useita kertoja senkin jälkeen, kun KKO antoi asiasta ennakkopäätöksen syyskuussa 2023. Tänä kesänä kiista on edennyt EIT:hen alustavaan käsittelyyn. EIT:n vastinepyyntö nousi julkisuuteen Asianajajaliiton Oikeusuutiset-julkaisussa viime viikolla sen jälkeen, kun EIT julkaisi pyyntönsä.
Isä Suomeen lasten kanssa
Mies saapui Suomeen syyskuussa 2022 mukanaan hänen tuolloin 9- ja 11-vuotiaat lapsensa.
Isä haki itselleen ja lapsilleen turvapaikkaa Suomesta vedoten Venäjän poliittiseen tilanteeseen ja hyökkäykseen Ukrainassa. EIT:n selosteen mukaan hän kertoi vastustavansa maan poliittista johtoa. Miestä ja lapsia edustava asianajaja Harri Nevala kertoo STT:lle, että mies tuli Suomeen Venäjän politiikan vastaisten mielipiteidensä vuoksi ja siksi, että hän pelkäsi joutuvansa taistelemaan Ukrainaan Venäjän asevoimissa.
– Hän halusi pelastaa lapset Venäjän politiikalta, kertoo Nevala.
Isä jätti turvapaikkahakemukset Suomeen noin viikko ennen kuin Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti Venäjällä osittaiseksi kutsutun liikekannallepanon syyskuun lopussa 2022.
Mies toi lapset Suomeen ilman lasten äidin suostumusta. EIT kertoo selosteessaan, että lasten isä ja äiti olivat asuneet erillään jo vuosien ajan ja lapset asuivat pääsääntöisesti äidin luona. Äiti on Suomessa vaatinut oikeusteitse lasten palauttamista hänelle vedoten Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen.
Viime vuonna Helsingin hovioikeus hylkäsi äidin vaatimuksen. Hovioikeuden mukaan oli olemassa vaara sille, että lapset altistuisivat kotimaassaan henkisille vaurioille. Syynä oli, että Venäjällä lapset olivat koulussa osallistuneet sotilastaitokoulutukseen ja toinen lapsista kävi niin sanottua kadettiluokkaa.
Syyskuussa 2023 KKO kumosi Helsingin hovioikeuden päätöksen ja määräsi lapset palautettavaksi Venäjälle äitinsä luokse. Molemmat lapset vastustivat palauttamistaan ja vanhempi lapsi kykeni KKO:n mukaan muodostamaan ikänsä vuoksi asiasta itsenäisen kannan. Korkein oikeus antoi painoa sille, että lasten suku oli muuten Venäjällä ja arvioi, että lasten kokonaisetu puhui palauttamisen puolesta.
Isä vaati pian ratkaisun antamisen jälkeen ylimääräistä muutoksenhakua KKO:lta, mutta KKO hylkäsi hakemuksen.
KKO pitäytyi kannassaan
Maahanmuuttovirasto myönsi joulukuussa 2023 isälle ja lapsille turvapaikan. Myönteinen turvapaikkapäätös tarkoittaa, että isää ja lapsia suojaa lähtökohtaisesti Yhdistyneiden kansakuntien pakolaissopimus.
Isä vaati turvapaikkapäätöksen jälkeen KKO:ta arvioimaan aiempaa ratkaisuaan uudemman kerran, koska turvapaikkapäätös oli hänestä oleellisesti muuttanut olosuhteita. Miehen mukaan äiti ei tosiasiassa päätä lasten kasvatuksesta vaan he osallistuvat koulutukseen, jonka tarkoituksena on aivopesu.
KKO suostui käsittelemään miehen hakemuksen osittain uudelleen turvapaikkapäätöksen vuoksi. Uusi käsittelykierros ei kuitenkaan tuottanut miehen toivomaa tulosta.
Tammikuussa tekemässään päätöksessä KKO katsoi, että kynnys muuttaa jo aiemmin annettua päätöstä on korkea. Lasten turvapaikkapäätökset ovat KKO:n mukaan pohjimmiltaan seurausta isän saamasta turvapaikasta eikä Maahanmuuttovirasto ollut arvioinut isän väitteitä lasten mahdollisesta aivopesusta. KKO ei purkanut aiempaa päätöstään. Asianajaja Nevalan mukaan ulosottoviranomaiset olivat jo KKO:n päätöksen myötä palauttamassa lapsia Venäjälle.
Mies valitti KKO:n ratkaisusta vielä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. EIT pyytää osapuolilta vastausta muun muassa siihen, rikkoiko KKO:n päätös hakijoiden oikeutta perhe-elämään ja oliko Suomen oikeuden päätös reilu. EIT on antanut täytäntöönpanokiellon KKO:n päätökselle oman käsittelynsä ajaksi.
