Syksyinen koski kuohuu valtakunnan tuoreimmalla virallisella valtion retkeilyalueella, jonka avajaisia vietetään keskiviikkona Rovaniemellä. Mikään täysin uusi retkikohde ei ole kyseessä, sillä Vaattunkiköngäs on ollut jo aiemmin retkeilyalue Metsähallituksen omalla päätöksellä. Uusi nimitys tarkoittaa käytännössä alueen entistä vahvempaa brändäämistä ja kehittämistä.
Metsähallituksen luontopalveluiden apulaisjohtaja Samuli Sillman on muutoksesta iloinen.
– Suomessa on jo vahva kansallispuistoverkoston brändi. On upea huomata, että maa- ja metsätalousministeriössä halutaan kehittää myös retkeilyalueita.
Tavoitteena jakaa kansallispuistojen kävijäpainetta
Retkeilyalueiden kehittämisen tavoitteena on tasata kansallispuistoihin kohdistuvaa kävijäpainetta ja vastata luontomatkailun kasvavaan kysyntään ilman, että yksittäiset luontokohteet kuormittuvat liikaa.
Virallisen retkeilyalueen status avaa alueen entistä vahvemmin myös yrityksille. Vaattungin alueella on jo nykyisellään majoituspalveluita. Yritystoimintaa on myös retkeilyalueen eteläpuolella sijaitsevassa Apukassa.
Esimerkiksi Luonnonsuojeluliitto ilmaisi retkeilyalueen perustamisen lausuntovaiheessa huolensa miten käy, kun yksityisten yritysten matkailurakennelmat lisääntyvät alueella. Kokonaisuudessaan uusi retkeilyalue kattaa noin 2637 hehtaarin alueen, jossa toimii myös useampi eri metsästysseura. Uuden retkeilyalueen on muun muassa pelätty tuovan mukanaan safariyrittäjiä ja turisteja, jotka häiritsevät paikallisten kalastus- ja metsästysmahdollisuuksia alueella.
Sillmanin mukaan tarkoitus ei ole tehdä alueesta yritysten temmellyskenttää.
Hän korostaa, että retkeilyalueille toteutettavien hankkeiden täytyy pohjautua kysyntään ja kestävyyslähtöisyyteen. Normaalit hoito- ja käyttösuunnitelmat ovat luonnollinen osa prosessia.
– Tarvitsemme yhdessä tekemistä. Tie löytyy keskustelun ja hyvän vuorovaikutuksen kautta, Sillman sanoo.
Yritysten vahvemman läsnäolon alueella tarkoitus on tarjota palveluita, joita retkeilijät kaipaavat.
Valtion viralliset retkeilyalueet eivät ole kansallispuistoja, eli ne eivät ole lähtökohtaisesti luonnonsuojelualueita. Toisaalta uudelle Napapiirin retkeilyalueelle perustettiin kesäkuussa myös virallinen Könkaansaari-Vianaavan luonnonsuojelualue.
– Tavoitteena on toimia niin, että kaikki mitä siellä tehdään, tuo lisäarvoa asiakkaille. Samalla pidetään tietenkin huolta luonnon kestävyydestä ja monimuotoisuuden säilymisestä, Sillman sanoo.
Lisämaine ja uusi status tuovat lisää kävijöitä
Valtion retkeilyalueet ovat maa- ja metsätalousministeriön kärkihankkeita. Status tarkoittaa, että hankkeisiin aiotaan satsata Metsähallituksen muutoin laskevasta budjetista huolimatta.
Napapiirin retkeilyalueelle se tarkoittaa lisää rahoitusta alueen kehittämiseen. Se voi puolestaan tarkoittaa esimerkiksi entistä laajempaa reittitarjontaa.
Viime vuonna alueella kävi arviolta 110 000 retkeilijää. Luvun odotetaan Sillmanin mukaan kasvavan. Jo alkuvuoden aikana alueella on käynyt noin 70 000 retkeilijää.
– Se on enemmän kuin mitä se tavallisesti on tähän mennessä ollut.
Sillmanin mukaan retkeilyalueet voivat omalta osaltaan kehittää myös koko alueen matkailua. Napapiirin retkeilyalue on Sillmanin mukaan poikkeuksellinen monestakin syystä.
– Se on kaupungin kupeessa. Valtatie tuo jatkuvaa kävijävirtaa kohteeseen. Lisäksi Rovaniemen matkailu painii muutenkin omassa sarjassaan. Kaikki tämä, sekä upea luonto luovat loistavat puitteet alueen kehittämiselle.