Luondduluossa, Salmo salar, veadjá funet. Ovdamearkka dihte Davvi-Atlántii ja Nuortamerrii luoiti luossajogain leat olu váttisvuođat, mat leat álgán báikkuid juo logiid jagiid dassái.
Luossanáliid dilli lea sakka hedjonan ovdamearkka dihte Gaska-Eurohpás, USA nuortarittus ja maiddái muhtin sajiin Kanada nuortarittus.
Davvi-Norggas ja Guoládagas luossanálit ovdánedje ja ledje vel buori dilis moaddelot jagi dassái. Deanus olahusmeari luosaid godde vel jagis 2001.
Dan maŋŋá váttisvuođat goit álge maiddái davvin dain jogain, mat ledjet buoremusat seilon luonddudilis, muitala Luondduriggodatguovddáža dutkanprofessor ja riikkaidgaskasaččat dovddus luossadutki Jaakko Erkinaro.
Erkinaro muitala, ahte ovdamearkka dihte Norgga luossanálit leat hedjonan maŋemuš jagiid ja dat guoská maid Deanu ja Njávdánjoga.
Geassemánus Mátta- ja Gaska-Norggas luossabivdu gaskkalduhttojuvvui gaskan bivdobaji 33 jogas, go luosat gorgŋo nu unnán jogaide. Birrasiid bealli dáin jogain goit rahppojuvvui fas ođđasit suoidnemánus, muhto dovddus Orkla-johka gal bisui gitta.
Deanus leamašan luossabivdogielddus fámus maŋimuš golbma geasi. Dán geasi báikkálaš servošat leat beassán bivdit luosa muhtin vahkuid spiehkastatlobiin. Njávdánjogasge bivddu leat ráddjen maŋemuš jagiid.
Erkinaro jáhkká, ahte Guoládatnjárgga ja Oarjedavve-Ruošša guovllu jogain dilli lea seammasullasaš, muhto doppe eai leat šat fitnen dárkilut dieđuid jagi 2021 maŋŋá.
Nuortameara luosa dilli leamašan goit spiehkastat eará guovlluid ektui. Luondduluossanálit Nuortameara luossajogain ealáskedje 1990-logu loahpas ja luossanálit leat bisson earret eará Duortnus-, Kalix- ja Simojogain buori dásis guhká.
Diibmá ja dán jagi Simo- ja Duortnusjogaide eai goit leat šat gorgŋon nu olu luosat go ovdal. Ruoŧas fas máŋggain luossajogain gárte bivddu gaskkalduhttit dán gease.
Váttisvuođaid duohken máŋggalágan sivat
Luondduluosa heajos dili duohken leat máŋggalágan ovttaskas dahkkit ja sivat.
Váttisvuohtan leat earret eará, ahte luosaid vánddardangeainnut boatkanit ja čáziid kvalitehta hedjona. Dálkkádatrievdan fas dagaha nuppástusaid dasa, ahte man sáltásat mearat leat ja mearrarávnnjit maid rivdet.
Maiddái mearaid ekosystemain ja biebmogollosiin leat dáhpáhuvvan stuorra rievdadusat ja dat váikkuhit njuolga luosaid ceavzimii.
Eará mearkkašahtti váikkuheaddjit leat ovdamearkka dihte:
– eallinbirrasiid billašuvvan gođđujogain
– luossabiepmahagain gárgidan luosaid genehtalaš váikkuhusat
– luossadávddat ja -parasihtat
– vierisšlájaid lassáneapmi ja liigeguolásteapmi
Mearaid ja jogaid liegganeapmi lea okta stuorra áitta, dasgo meađđemat ja veajehat eai ceavzze lieggačázis ja dat lea váttisvuohta maid goargŋu luosaide.
Dálá dilis davi guovlluin Skotlánddas ja muhtin guovlluin Kanadas čáziid liekkasvuohta álgá leat juo beare badjin.
Maiddái Nuortadavve-Atlánttas ja Barentsmearas ja daidda luoiti jogain čázi liekkasvuohta lea loktanan maŋemuš jagiid áigge.
Diliid rievdan mearraguovlluin lea dagahan dan, ahte luosat leat jámadan ain eanet earret eará Kanada nuortarittus. Muhtin guovlluin doppe eai šat oba luoittege veajehiid merrii, muhto daid čohkkejit šaddadanrusttegiidda. Go dat leat doarvái sturron, de daid luitet fas ruovttoluotta johkii gođđat.
Maiddái Deanu luossanáli heajos dillái árvalit sivvan dan, ahte mearas lea juoga rievdan luosaid borranguovlluin.
Dárkilis mekanisma ii leat dieđus
Dássážii dutkit eai leat goit vel gávnnahan, ahte mii lea dat dárkkes mekanisma ja sivva luondduluosa heajos dillái. Dieđalaš diehtu gal lea olu, muhto dat muitala dávjá dušše uhca guovllu luossanális dahje rievdadusain. Čielga ollislašgovva ii vel leat.
Vástádusaid vuorddašit ain dan stuorra gažaldahkii, ahte manne luossanálit leat njiedjan dahje njiedjamin maiddái dain luonddudilát jogain, gos vel ledje valjis luosat jahkeduhát molsumis.
Almmolašvuođas lea ságastallojuvvon earret eará das, ahte sáhtašiigo liige suolleguollebivdu dahje boraguliid laskan leat sivvan luondduluosa heajos dillái.
Dutkanprofessor Jaakko Erkinaro ii jáhke, ahte ášši sáhttá čilget dušše ovttain oktageardánis sivain.
Dutki: ”Bivddu ferte ain ráddjet”
Luossadutki árvádus goit lea, ahte heajut guvlui leat dál mannamin ja oanehut áigedásis dušše muhtun áššiid buorrin sáhttá bargat juoidá.
– Njuolggo váikkuhanvejolašvuođat leat earrát eará vánddardanoktavuođaid máhcaheapmi, johkabirrasiid ordnen, biebmoluossaindustriija buoret bearráigeahčču ja – váidalahtti – luossabivddu ráddjen, logahallá Erkinaro.
Dutki mielas lea dehálaš maid geahččalit caggat dálkkádaga liegganeami, mii sávvamis de váikkuha maiddái vehážiid mearaid liekkasvuođaide ja eallindiliide.
Boahttevuođas sáhttet gal dáhpáhuvvat positiivvalašge áššit, muhto luondduluosas leat olles áigge ain eanet stuorát hehttehusat ovddabealde, iige Erkinaro hálit addit menddo optimisttalaš gova.
– Luossanálit sáhttet vuogáiduvvat ođđa borranguovlluide mearas, muhto dat leat njoazes rievdadusat. Dasa lassin genehtalaš máŋggabealátvuođa geahppáneapmi heajudahttá luosa vuogáiduvvama ođđa diliide, dadjá Luondduriggodatguovddáža dutkanprofessor Jaakko Erkinaro.