Pelaamisen ohessa Assemblyssa järjestetään joka vuosi erilaisia kompoja eli kilpailuja, joihin osallistujat tekevät demotaidetta, kuten videoita ja musiikkia.
Tämän vuoden avajaisissa esimerkiksi nähtiin jättiscreeneiltä kreikkalaisen Andromeda Software Developmentin vavahduttava videoteos The Legend of Sisyphus, jonka voit katsoa tästä. Viimevuotisen demokilpailun voittanut, koodaamalla toteutettu video on hyvä esimerkki siitä, millaista digitaalinen taide parhaimmillaan on.
Assemblyn kompot eivät ole enää pelkkää koodaamista: nykyisin tapahtumasta nimittäin löytyy myös tekoälytaiteelle oma AI Wild -sarjansa. Assemblyn AI Wild Compo Crewn Valtteri Railan mukaan syitä tähän löytyy muutama.
– Yksi syy on se, ettei muihin kilpailuihin eksy tekoälyllä tehtyä sisältöä. Tekoäly on myös ollut ihmisille selvästi uusi ja kiinnostava asia. Henkilö, joka ei ole koskaan aiemmin tehnyt taidetyyppistä settiä pystyy nyt luomaan sellaista ilman, että piirtämistä tai vastaavaa olisi pitänyt treenata aiemmin. Pääasiana on jonkin sortin idea.
Railan mukaan AI Wildiin tuleva tekoälytaide kertoo tästä ajasta ja ajankuvasta.
– Tartutaan hetkeen: meemit kuuluvat trendikkäimpiin kategorioihin, kuten myös suosittu taide. Tällä hetkellä sitä edustaa esimerkiksi 80-luvun retroileva synthwave-taide.
Tekoäly edustaa taiteen jatkumoa
Järjestelmävastaavanakin työskentelevä Valtteri Raila on käyttänyt tekoälyä jo useiden vuosien ajan koodin generointiin ja erilaisiin taidetesteihin. Railan mielestä tekoäly on taiteelle työkalu ja osa taiteen jatkumoa – ja myös sellaista jatkumoa, jossa historia toistaa itseään.
– Kun kamerat saapuivat markkinoille, taiteilijoiden työt vähenivät, koska kamera pystyi tekemään asioita heidän puolestaan. Tilalle tuli valokuvataidetta, mutta silti taidemaalaus elää edelleen 100 vuotta myöhemmin. Kyse on nyt samanlaisesta tilanteesta, työkalu vain on erilainen.
Railan mukaan tekoälyn optimaalista käyttöä voisi verrata art directorin eli taiteellisen johtajan toimenkuvaan.
– Se vaatii silmää. Tälläkin hetkellä kuka tahansa pystyy palkkaamaan artistin toteuttamaan jonkun asian, mutta jos idea on hirveän huono, myös lopputulos on huono. Artisti tosin pystyy ehdottamaan, että voisiko tämän tehdä toisin, mutta kone ei tähän vielä pysty.
Mutta mihin tekoäly sitten tällä hetkellä pystyy?
– Kyse on mallista. Jos sinullla on malli, joka osaa tehdä hyvin käsiä, se ei välttämättä osaa tehdä hyvin kasvoja ja päinvastoin. Kaikki riippuu paljolti siitä, mitä yritetään tehdä ja millä, Valtteri Raila kertoo.
Esimerkiksi täysin identtisten kuvien tekeminen voi olla haasteellista.
– Tekoäly tekee samantyyppistä, muttei yleensä täysin samanlaista materiaalia. Ihan samanlaistakin tavaraa on mahdollista saada, mutta siinä joutuu tekemään aika paljon töitä, jotta se sellaiseen taipuu.
Tekoälylllä tehdyt musiikkivideot alkavat olla jo arkipäivää, mutta kehityksen arvaamattomuudesta kertoo sekin, että tekoälyn konseptit ovat olleet olemassa jo 1980-luvulla.
– Toisin kuin nyt, tuolloin ei vielä ollut tarpeeksi tehokkaita tietokoneita, jotta noita konsepteja olisi voitu käyttää. Uskoisin, että tekoälyä tulee huomattavasti paljon lisää normaaliin elämäämme, mutta me emme huomaa sitä. Kiinnitämme huomiota tekoälyyn silloin, kun sitä on käytetty huonosti. Samaan tapaan esiin pompahtaa vaikkapa elokuvien huonosti tehty tietokonegrafiikka.
Tekoälyn käyttö herättää tunteita
Tekoäly evolvoituu myös peleissä. Mitä todennäköisemmin tekoäly kohdistuu tulevaisuudessa ei-pelattaviin NPC-hahmoihin eli siihen, miten ne kehittyvät tarinassa ja reagoivat pelaajaan. Assemblyn toimitusjohtaja Lassi Nummi ennustaa jonkinlaista NPC-hahmoihin liittyvää tekoälyvallankumousta varsin nopeallakin aikataululla.
– En vielä osaa sano, mikä on se ensimmäinen peli joka todella isosti hyödyntää tätä puolta – olisiko se kenties Grand Theft Auto VI. Varmaan kuitenkin on, että jo tänä vuonna nähdään julkaisuja, joissa on mukana niin sanottuja seuraavan tason statisteja.
Tekoälyn käyttö taiteessa on ollut jo jonkin aikaa kuuma peruna. Esimerkiksi Tolkien-taiteilija John Howe totesi äskettäin Ylelle olevansa huolissaan nuorista ihmisistä, jotka kasvavat tekoälyn tarjoaminen mahdollisuuksien mukana.
– En ole ihan samaa mieltä siitä, että tekoäly antaisi kaiken valmiina. Luovuushan tässä on se juuri-idea, ja tekoälyä hyödyntämällä voi esimerkiksi ottaa haltuun jonkun tekniikan, jota ei ole aiemmin osannut käyttää, Lassi Nummi toteaa.