VARSOVA Panssarivaunut käynnistyvät ja valtava hiekkapilvi pöllähtää.
Olemme Wesołan panssarivaunuprikaatissa Varsovan laidalla, jossa on kymmeniä Abrams- ja Leopard -panssarivaunuja riveissä.
Yhteensä vaunuja on täällä lähes kaksisataa, mutta pian Leopardit saavat väistyä uusimpien Abrams M1A2 -panssarivaunujen tieltä. Puolasta tulee ensimmäinen Yhdysvaltojen liittolainen Euroopassa, joka saa vaunut käyttöönsä.
Panssaritukikohdassa aistii innostuksen Puolan kasvavasta asemahdista.
– Perustimme tänne ylimääräisen panssaripataljoonan, pioneeripataljoonan, ilmatorjuntayksikön, telatykistön yksikön ja paljon muita yksiköitä, Varsovan 1. panssariprikaatin tiedottaja, kapteeni Jacek Piotrowski luettelee ylpeänä.
Piotrowski sanoo, että Puola on esimerkki kaikille Nato-maille, miten toimia tehokkaasti ja nopeasti. Lisäksi ymmärrys Venäjästä kulkee Piotrowskin mukaan puolalaisilla geeneissä.
– Haluamme osoittaa, että emme ole valmiita luopumaan yhdestäkään neliösenttimetristä maatamme, Piotrowski sanoo.
Puola on noussut lyhyessä ajassa yhdeksi Euroopan merkittävimmistä sotilasmahdeista.
Ällistyttävän suurista, miljardien eurojen arvoisista asehankinnoista on uutisoitu Puolassa tiuhaan tahtiin. Puola käyttää tänä vuonna ainoana Nato-maana yli neljä prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin ja solmii yli 150 sopimusta erilaisista asejärjestelmien hankinnoista yli 23 miljardilla eurolla.
Näin Puolan sotilasvahvuus on kasvanut:
Vertailun vuoksi: Suomen tuore F-35-hävittäjäkauppa maksoi noin kahdeksan miljardia euroa.
Puola on täyttänyt Naton puolustusmenoille asettaman tavoitteen kahdesta prosentista jo pitkään, mutta lukema on tuplaantunut sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.
Puolalaisessa Polityka Insight -laitoksessa toimiva sotilasasiantuntija tiivistää muutoksen hengen.
– Puola tekee puolustushankintoja ennennäkemättömässä mittakaavassa Euroopassa, Natossa ja ehkä jopa koko maailmassa, Marek Świerczyński sanoo.
Puola on ilmoittanut käyttäneensä loppuvuodesta 2021 lähtien käsittämättömät sata miljardia dollaria asehankintoihin, Świerczyński sanoo.
Onko Puolalla tähän varaa?
Vielä viime vuonna oppositiota edustanut Radosław Sikorski epäili Puolan talouden kykyä tehdä näin massiivisia hankintoja.
– Minusta ei ole itsestään selvää, että Puola pystyy maksamaan tämän kaiken, Sikorski sanoi.
Nyt Sikorski on maan ulkoministeri ja epäilyt laskuista ovat muuttuneet yhä kunnianhimoisempiin julistuksiin.
– Ensi vuonna käytämme puolustukseen viisi prosenttia bruttokansantuotteesta, Sikorski sanoi heinäkuussa.
Helmikuussa Sikorski sanoi, että Puola on valmis käyttämään vaikka kahdeksan prosenttia puolustukseen, jos tarve on. Sikorski alleviivasi sanomaansa sanomalla, että ”Puolasta ei enää tule Venäjän siirtokuntaa”.
Puola on tänä vuonna julkistanut ainakin kaksi suurempaa puolustushanketta: ”itäkilven” sekä ”kyberkilven”. Niiden tarkoituksena on linnoittaa itäraja ja suojata maan infrastruktuuria kyberhyökkäyksiltä ja torjua disinformaatiota. Suunnitelmien yhteishinnaksi arvioidaan noin kolme miljardia euroa.
Näin mittavia ovat Puolan asehankinnat:
Osa graafilla näkyvistä hankinnoista ovat ostoaikeita.
Lukuja katsellessa mieleen nousee kysymys: onko Puolalla varaa tähän kaikkeen?
Puolan varustautumisen on mahdollistanut maan vahva talouskasvu Euroopan unionin jäsenenä. Jopa koronavuosina Puolan talous porskutti vahvasti eteenpäin yhtä vuotta lukuun ottamatta.
Tänä vuonna talouskasvun ennustetaan olevan noin kolme prosenttia ulkoministeriön raportin mukaan.
Puolan pääministeri Donald Tusk julisti toukokuussa, että puolalaiset tulevat olemaan viiden vuoden päästä varakkaampia kuin britit.
Lausunto kuvastaa hyvin Puolan aseman ja itsetunnon vahvistumista Euroopassa.
Hankinnoilla on myös kansan laaja tuki.
– Puolalaisista 90 prosentilla ei ole ongelmia korkeiden puolustusmenojen ja niiden aiheuttamien rasitteiden suhteen, Świerczyński sanoo.
Tuhat panssarivaunua Koreasta
Tiivis liittolaissuhde Yhdysvaltoihin korostuu hankinnoissa. Puola on monesti ensimmäinen Yhdysvaltojen ulkopuolinen maa, joka saa amerikkalaisia asejärjestelmiä käyttöönsä.
Hankintoja ei ole kuitenkaan laitettu yhden kortin varaan, vaan Puolan armeija on tilannut aseita esimerkiksi Etelä-Koreasta 14 miljardilla. Paketti sisältää muun muassa tuhat modernia K2-panssarivaunua.
Erilaisten asejärjestelmien suoranainen ahmiminen eri kolkista herättää kuitenkin myös kritiikkiä.
– Erilaisista helikoptereista on muodostumassa suoranainen eläintarha, Świerczyński sanoo.
Hankinnat herättävät Świerczyńskin mukaan armeijassa näkemyksiä puolesta ja vastaan. Jotkut sanovat, että on hyvä olla erilaisia järjestelmiä, jos jokin huoltoketju katkeaa. Myös riskit liittyvät huoltoketjuun.
Jos Tyynellä valtamerellä syttyisi konflikti, olisi Etelä-Korea monessa skenaariossa osa sitä, Świerczyński sanoo.
– Toimitusketju Koreasta on pidempi kuin Yhdysvalloista, ja selkeästi haavoittuvaisin.
”On valmistauduttava täysimittaiseen sotaan”
Puola on julistanut tavoitteekseen rakentaa Euroopan parhaat ja suurimmat maavoimat.
– Se on välttämätöntä, koska olemme yhtäkkiä havahtuneet siihen, että olemme sekä Venäjän että Valko-Venäjän etulinjassa, Świerczyński sanoo.
Puolan aikeet eivät näytä jäävän pelkän puheen tasolle. Nato julkaisi pari viikkoa sitten tuoreita lukuja jäsenmaidensa joukoista. Puola on noussut liittouman kolmanneksi suurimmaksi armeijaksi 216 000 sotilaan vahvuudellaan ja noussut ohi Ranskan ja Saksan.
Tavoitteekseen Puola on asettanut 300 000 sotilaan vahvuisen armeijan.
Venäjää Puolan varustautuminen on ärsyttänyt. Esimerkiksi Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev on kutsunut Puolaa ”vaaralliseksi viholliseksi”, ja sanonut, ettei maan pitäisi olla olemassa.
Medvedev myös sanoi, että Puolan sotilaallinen varustautuminen ja Puolan sotilaiden läsnäolo Ukrainassa voivat aiheuttaa suoran konfliktin Venäjän, Valko-Venäjän ja Puolan välille.
Myös Puolassa puheet sodan mahdollisuudesta ovat voimistuneet.
– Meidän on valmistauduttava täysimittaiseen konfliktiin, kenraali Wieslaw Kukula sanoi heinäkuussa.
Pääministeri Tusk on puolestaan sanonut, että Eurooppa elää sotaa edeltävää aikakautta.
Sotilasasiantuntija Marek Świerczyńskin mukaan Puolassa on käynnissä mentaliteetin muutos.
– Emme enää sulje pois mahdollisuutta, että joutuisimme sotimaan Venäjän kanssa. Joko meidän maaperällämme tai heidän maaperällään, esimerkiksi Kaliningradissa, Świerczyński sanoo.
Tunnelman muutoksen aistii myös Weselon panssariprikaatissa. Kapteeni Piotrowskin mukaan Ukrainan tapahtumat ovat vaikuttaneet sotilaiden koulutukseen. Sotilaat joutuvat esimerkiksi nukkumaan usein päiväkausia metsässä vaikeissa olosuhteissa.
– Heidän tulee olla fyysisesti ja henkisesti valmiita pahimpaan, jota he, Jumala varjelkoon, eivät joudu kohtaamaan, Piotrowski sanoo.
Juttua päivitetty klo 11.51: Juttuun lisätty tieto, että kyseessä on ”uusin” Abrams M1A2-panssarivaunu. Lisäksi mainittu, että Puolasta tulee ensimmäinen eurooppalainen maa saamaan vaunut käyttöönsä.
Juttua päivitetty klo 12.48: Korvattu sanat ”budjetti” sanalla ”bruttokansantuote”. Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Puola käyttää puolustusmenoihin neljä prosenttia budjetistaan.