Tulitehosteet leimahtavat, eturiviin pakkautuneet nuoret säpsähtävät ja alkavat kiljua. Gettomasa nousee lavalle.
Hetki ei vastaa mielikuvaa osuuskaupan kesätapahtumasta, mutta juuri siitä on kyse.
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa järjesti keskiviikkoiltana hiphop- ja r’n’b-musiikkiin keskittyvän Mainday-festivaalin.
– Meiltä on toivottu nuorille ohjelmaa ja halusimme toteuttaa toiveen, ryhmäpäällikkö Erno Pennanen sanoo.
Kynnystä madalsi se, että puitteet olivat pitkälti valmiina. PKO järjestää viikonloppuna Joensuussa Osuuskaupparockin, mitä varten Sirkkalan puistoon rakennetaan festarialue.
Osuuskaupat merkittävä tekijä festarikentällä
Koronapandemian jälkeen osuuskaupat ovat järjestäneet vuosittain 10–12 musiikkifestivaalia.
Suomessa on noin 600 kevyen musiikin festivaalia vuodessa, joten kokonaismäärässä osuuskauppojen tapahtumien osuus ei ole suuri.
Kymmenkunta festaria riittää kuitenkin nostamaan osuuskaupat festivaalijärjestäjien kärkikolmikkoon.
Tapahtumien määrässä mitattuna eniten festivaaleja järjestivät viime vuonna kunnat. Toisena oli Nelonen Media Live, kolmantena osuuskaupat.
Tiedot käyvät ilmi elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN:n ja Jazzliiton julkaisemasta avoimesta toimialadatasta.
Suomi on poikkeuksellinen festarimaa
Suomalaiset ovat festarikansaa.
Festivaalitutkija Maarit Kinnunen kuvaa suomalaista festivaalikenttää poikkeukselliseksi. Tapahtumia on maan kokoon nähden paljon ja ne vetävät väkeä. Vuosittain festivaaleilla on noin kolme miljoonaa kävijää.
Kinnusen mukaan kolme syytä nousee ylitse muiden, kun suomalaiset miettivät, lähtevätkö festivaaleille.
– Tärkein on lipun hinta. Seuraavana tulee ohjelma ja kolmantena seura eli ovatko ystävät lähdössä mukaan, Kinnunen luettelee.
Hän työskentelee vierailevana tutkijana Lapin yliopistossa ja osa-aikaisena tutkijana LiveFIN-järjestössä.
Osuuskaupat tuntevat yleisönsä
Lähes kaikilla osuuskauppojen festivaaleilla esiintyjäkaarti on tunnettuja suomalaisia artisteja.
Esimerkiksi Joensuun Osuuskaupparockissa esiintyvät viikonvaihteessa muun muassa JVG, Elastinen ja Jenni Vartiainen.
Tämän hetken suosituimpiin yhtyeisiin lukeutuva Kuumaa on kiertänyt Rantajameissa Lohjalla, Kuopion viinijuhlilla, Sun Pampas-festivaaleilla Ylivieskassa ja st Olaf Summerfesteilla Savonlinnassa. Elokuun lopussa edessä on vielä keikka Venetsialaisissa Kokkolassa.
Kaikki nämä ovat osuuskauppojen tapahtumia.
Keskittyminen kotimaisiin esiintyjiin ei ole sattumaa, sillä valtaosa osuuskauppojen festareista sijoittuu Itä-Suomeen ja Pohjanmaalle.
– Kotimaiset esiintyjät kiinnostavat eniten pääkaupunkiseudun ulkopuolella, Maarit Kinnunen sanoo.
Kotimainen musiikki iskee nuoriin ja yli viisikymppisiin
Osuuskauppojen yleisfestareiden joukosta erottuu kaksi poikkeusta: Pohjois-Karjalan Osuuskaupan rap-festivaali Joensuussa ja Suur-Savon Osuuskaupan Saimaa Sounds -metallifestivaali Mikkelissä.
Maarit Kinnunen löytää kyselyistä tukea nuorten rap-festareille.
– Kotimaiset esiintyjät kiinnostavat eniten 50–60-vuotiaita ja omaksi yllätyksekseni alle 20-vuotiaita. Selitys on, että nuoret tykkäävät kotimaisista räppäreistä.
Kinnunen ennustaa, että jatkossa isot festivaalit keskittyvät ja siirtyvät entistä enemmän ulkomaiseen omistukseen. Rinnalle syntyy genre-festivaaleja.
– Punk- ja metallifestivaalien määrä kasvaa koko ajan.
Vain runsas puolet festareista näkee toisen vuoden
Menestyvän festivaalin rakentaminen on vaikeaa. Uusista festivaaleista vain runsas puolet selviytyy ensimmäistä vuotta pidemmälle.
Maarit Kinnusen mukaan tapahtumat kaatuvat usein ylisuuriin yleisöodotuksiin.
– Jos järjestäjä odottaa uudelle festivaalille yli 10 000 kävijää, niin sanoisin heti, että lähtökohta on epärealistinen, Kinnunen sanoo.
Hänen mukaansa menestyneet festarit ovat lähteneet pienesti liikkeelle ja kasvaneet vuosien saatossa.
Osuuskauppojen festivaalit ovat pieniä tai keskisuuria. Yli 10 000 kävijään ylsivät viime vuonna vain Kuopion Viinijuhlat ja Lohjan Rantajamit.
Onnistuminen vaatii innostumista
Joensuun Osuuskaupparock keräsi viime vuonna 9 000 kävijää.
Pohjois-Karjalan Osuuskaupan ryhmäpäällikkö Erno Pennanen vakuuttaa, ettei tapahtumaa tehdä tappiolla. Pääsylippujen lisäksi tuloja tulee oheismyynnistä.
– Kaikki lähtee asiakkaiden palvelemisesta. Haluamme tarjota elämyksiä, joita muistella talvella.
Pennanen myöntää, että festivaalien järjestäminen teettää työtä ja vie paljon aikaa. Se on yksi syy siihen, miksi kaikki tapahtumat eivät saa jatkoa.
Ensimmäinen Osuuskaupparock järjestettiin Joensuussa vuonna 2009 ja nyt vuorossa on 13. kerta.
– Meillä on ollut alusta asti innokkaita tekijöitä, ja vaikka tekijät ovat vaihtuneet, niin joka vuodelta on otettu jotain opiksi. Uskon, että salaisuus on siinä, Pennanen sanoo.