Kiina on kesän aikana ollut mukana sotaharjoituksissa Euroopassa.
Alkuviikosta Kiinan laivaston hävittäjä on osallistunut sotaharjoitukseen Suomenlahdella. Heinäkuussa Kiina osallistui harjoitukseen Puolan rajan läheisyydessä Valko-Venäjän kanssa juuri Naton huippukokouksen aikaan.
Asiantuntijoiden mukaan Kiinan osallistuminen esimerkiksi Venäjän sotaharjoituksiin on ensisijaisesti näpäytys Natolle.
– Signaloidaan sitä, että ollaan tyytymättömiä Naton huippukokouksen tiukentuneeseen sävyyn Kiinan Venäjään kohdistamaan tukeen, arvioi Ylen aamussa vieraillut ulkopoliittisen instituutin virkaatekevä johtaja Mikael Mattlin.
Maailmanpolitiikan dosentti Juha Vuori Turun yliopistosta muistuttaa, että muodollisesti osallistuminen oli osa Venäjän laivaston juhlaparaatia.
Kiina ottaa oppia Venäjältä
Kiina on kehittänyt määrätietoisesti merivoimiaan. Yhdysvaltalainen CSIS-tutkimuslaitos arvioi kesäkuussa, että Kiinalla on maailman voimakkaimmat merivoimat taistelualusten määrässä mitattuna.
Kiinalla on taistelualuksia nykyisin yhteensä 234, kun Yhdysvalloilla on 219.
– Pelkkä laivojen määrän ja koon katsominen ei ratkaise, vaan kyllä ne ovat ne 11 lentotukialusta, jotka Yhdysvallat supervallaksi tekee. Kiinalla niitä on paljon vähemmän, eikä ole ollenkaan kokemusta ja teknologia on huonompaa, toteaa Vuori.
Koska Kiina ei ole ollut sodassa aikoihin, ottaakin se nyt yhteisissä sotaharjoituksissa oppia Venäjältä.
– Täytyy muistaa, että Kiina ei ole käynyt aktiivista sotaa vuosikymmeniin. Venäjällä on tietysti paljon enemmän kokemusta tosiasiallisesta sotimisesta, mitä Kiinalla ei ole. Siinä varmaan oppivat jotakin jatkuvasti Kiinan laivasto, maavoimat ja ilmavoimat, Mattlin sanoo.