Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan järvillä on ollut vähän näkyvää sinilevää tämän kesän aikana, vaikka pintavedet ovat lämpimiä. Esimerkiksi Kallaveden ja Pielisen pintavesi oli heinäkuun lopulla 24-asteista. Hellejakson päätyttyä vesi on viilentynyt 20–21 asteen tuntumaan.
Sinilevät ovat tavallisesti runsaimmillaan heinä–elokuussa. Lämmin pintavesi ei kuitenkaan automaattisesti merkitse sitä, että vedessä olisi sinilevää. Sitä voi olla syvemmissä vesikerroksissa runsaastikin, mutta olosuhteet ovat olleet kesällä sellaisia, ettei runsaita pinnassa olevia sinileväkukintoja ole juurikaan muodostunut.
Levä tarvitsee myös esimerkiksi tarpeeksi ravinteita että voisi muodostua massaesiintymä, joka huomataan veden pinnalla.
– Sinilevää on järvissä ja vesistöissä luonnollisena osana ekosysteemiä, mutta massaesiintymät ovat ne mihin me kiinnitämme huomiota. Ne tarvitsevat otolliset olosuhteet kuten lämpöä ja ravinteita, kertoo vesistöharjoittelija Aliisa Lihavainen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.
Rauhallinen sinilevätilanne voi johtua hetkittäin olleesta sateisemmasta ja tuulisemmasta säästä, jonka myötä sinilevät eivät ole päässeet kertymään veden pintaan. Tyyni sää johtaa helpommin siihen, että levälauttoja kertyy rantoihin. Tuulinen sää sekoittaa levät vesimassaan.
– Kesä ei ole vielä ohi ja elokuussa tilanteet voivat vaihtua nopeastikin, joten vielä ei voi tuudittautua siihen, että olisi sinilevätön kesä, muistuttaa Lihavainen.