Hyvinvointialueiden talous on sakkaamassa paljon ennakoitua enemmän – listan poikkeus on Vantaa-Kerava

Vantaa-Keravan hyvinvointialuejohtaja: ”Teimme talousarviomme realistisesti ja laskimme oikein. Ihmettelen, miten muut eivät ole tehneet realistisia budjetteja.”

Timo Aronkytö.
Vantaa-Keravalla alijäämäisyys ei ole monista muista hyvinvointialueista poiketen kasvanut, mutta summa on silti suurempi kuin hyvinvointialueilla keskimäärin. Arkistokuvassa hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö kesäkuussa 2023. Kuva: Lauri Karo / Yle
  • Rosa Lehtokari

Hyvinvointialueet tekevät alijäämää merkittävästi ennakoitua enemmän vuonna 2024, ilmenee valtionvarainministeriön Ylelle toimittamista hyvinvointialueiden laskelmista.

Vantaa-Keravan hyvinvointialueella alijäämäisyys ei ole monista muista hyvinvointialueista poiketen kasvanut, mutta summa on silti merkittävästi suurempi kuin hyvinvointialueilla keskimäärin: sata miljoonaa euroa.

Hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö selittää suurta summaa alueen suurella asukasmäärällä. Hän myös kertoo, että summaan on jo sisällytetty 26 miljoonan euron säästöohjelma.

– Teimme talousarviomme realistisesti ja laskimme oikein. Ihmettelen, miten muut hyvinvointialueet eivät ole tehneet realistisia budjetteja, Aronkytö sanoo Ylelle.

Hyvinvointialueella on käytössä uudistusohjelma, jolla tuottavuutta lisätään kaksi prosenttia vuodessa. Aronkytö uskoo, että sen avulla alue saa taloutensa tasapainoon vuosikymmenen loppuun mennessä.

Sitä ennen säästötoimenpiteet voivat tarkoittaa asiakkaille esimerkiksi kouluterveydenhuollon lääkärintarkastusten vähenemistä tai ikääntyvän väestön hoitamista kotioloissa niin pitkään kuin mahdollista.

Aronkytö huomauttaa, että hyvinvointialueiden talouteen vaikuttaa kuntien sopimukset ajalta ennen hyvinvointialueita.

– Ei tämä huono talous ole hyvinvointialueiden tekosia, vaan se pohjautuu siitä rahoitusmallista, kun kunnista irrotettiin hyvinvointialueen talous.

Taulukko näyttää, että kaikki hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki arvioivat jäävänsä merkittävästi alijäämäisiksi vuonna 2024. Tilanne on synkentynyt aiemmista, alkuperäisistä talousarvioista.
milj. €Alkuperäinen talousarvio 2024Alueen arvio 05/24
Etelä-Karjala–32–50
Etelä-Pohjanmaa–36–32
Etelä-Savo–49–41
Helsinki–5–35
Itä-Uusimaa–16–31
Kainuu–27–25
Kanta-Häme–67–66
Keski-Pohjanmaa2–18
Keski-Suomi–50–103
Keski-Uusimaa–32–47
Kymenlaakso–65–65
Lappi–39–70
Länsi-Uusimaa–4–12
Pirkanmaa–24–67
Pohjanmaa–34–39
Pohjois-Karjala–15–23
Pohjois-Pohjanmaa–61–60
Pohjois-Savo–37–96
Päijät-Häme–34–52
Satakunta–57–62
Vantaa-Kerava–100–100
Varsinais-Suomi–85–160
Yhteensä–866–1252